Lauantaiaamuna

Jäniskoira ajaa jo, kun joudun passiin harmaana syysaamuna.

Edellisenä syksynä tämä koira löysi runsaasti pyitä, jotka se nosti puuhun ja haukkui niitä, kunnes levoton lintu pakeni.

Omistaja ei ampunut, koska pelkäsi, että ajuri kiinnostuisi liikaa kanalinnuista.

Nyt nuori koira on ajanut jo kerran kettua hyvin, mutta oveluus on voittanut, kuten usein. Kettu osaa naruttaa ja jos se ei auta, se menee luolaan.

Täällä kolme neljästä jänisajostakin päättyy luolaan. Tämän salon metsässä ei siksi voida pitää ajokokeita.

Vain yksi veljeni ajokoira 1970- luvulla osasi haukkua jänistä luolaan. Se kaivoikin miesten apuna kunttaa pois ja rähisi kovalla äänellä aivan korvan juuressa.

Tuo koira oppi taitonsa, kun yksi jänis meni kiviraunioon, ja jäi lyhyessä luolassa näkyviin.

Koira haukkui ja yritti kaivaa, mutta kivet eivät liikahtaneet.

Isäntä joutui avuksi. Miehen käsi ylti jänikseen. Kalikan isku lopetti metsän otuksen.

Nuorta koiraa kehuttiin ja hyviteltiin. Näytti, kuin se olisi ymmärtänyt kehumisen.

Vuosien mittaan kaivettiin monet luolajänikset ylös. Lyhin ajo kesti yhden loikan verran, makauksesta suoraan luolaan.

Nyt on ajettavana rusakko. Se on nähty tietä ylittämässä kahdesti.

Ensimmäistä kertaa mukana oleva 12-vuotias tutkinnon suorittanut koulupoika ei kerinnyt ampua. Hän hämmästyi riistan äkillistä esille tuloa ja jähmettyi katsomaan. Niin kertoi hänen isänsä.

Poika ei tuosta murhetta kantanut, vaan oli iloisena maastopuku tiukasti päällä ja yksipiippuinen Baikal hihnasta olalla. Samalla aseella hänen isänsä oli metsästänyt nuorena.

Kolme kierrosta tehtyään jänis meni luolaan. Se katosi koiratutkan mukaan juuri louhikon, maantieteen termillä pirunpellon, kohdalla.

Tuli hukka, joka ei selvinnyt.

Samaan aikaan passipaikalle tuli kaksi vanhempaa miestä, jotka eivät metsästä. Ajokkina oli siisti Mersu, jonka perässä luki mallin lisäksi Kompressor.

Kuski vitsaili, että eikö ole hyvä auto, kun saa antaa paineilmaa pulaan joutuneille!

Toinen mies kyseli minulta kuulumisia. Kerroin jäniksen taas voittaneen. Sanon lihottavani sorsia jyväruokinnalla, kunnes eräänä päivänä uimareitin varrella pätkähtää ja lihavan syyssorsan matka kohti paistilautasta alkaa.

Mies kertoi jyvän tuottajien puolueen vajoavan alaspäin. Lopputulos on hänen mielestään sama kuin Ruotsissa, viiden prosentin kannatus. 

Hän innostuu lisää, ja lausuu, että kun nykyinen pomo saa toisesta puolueesta hörhöt ulos, kyseessä on seuraavien vaalien pääministeripuolue.

Koiranohjaaja tulee paikalle, jossa käy iloinen porina. Kysyn ensimmäiseksi – jo vitsiksi tulleen kysymyksen, joko.

Ostin miehelle aiemmin lahjaksi kallista ranskalaista laatuviiniä(Le Grand Roi Chateauneuf-du-Pape).

Kysymys tarkoittaa, joko mies on maistanut juomaa rouvansa kanssa hirven lihasta tehtyjen kääryleiden ja siihen kuuluvien herkkujen kanssa.

Pullon etiketissä on pukumies, jolla on saksanhirven pää ja sarvet.

Saan myöntävän vastauksen. Kaveri aprikoi, että huippuviiniäkö ne herrat juovat arkenakin.

Vastaan, etten tiedä, koska tässä kukaan ei kuulu eliittiin, jolla on sisäpiiritietoa.

Passimiehiä ja koira turvaliivi yllään. Alkusyksyn kasvusto on rehevää, joten hälytysväri koiralla on hyvä olla.

Pitkällisen ajan jälkeen kirjoittaja sai kaadetuksi jäniksen mäyräkoiran ajosta.

Välillä tarvitaan neuvottelua, kun tilanne on epäselvä tai haukku on tauonnut. Hukka voi olla selvityksen alla, joten miesten ei pidä mennä häiritsemään koiran työtä.

                              

Tällaiseen pirunpeltoon tulee helposti koiralle hukka.

Syksyistä metsää silmänkantamattomiin.
 Joutsenet muuttavat jonomuodossa.

Lokakuun alussa ruska alkaa värittää metsiä. Jänisjahti on säiden puolesta parhaimmillaan.