Korona

Ennen koronalla oli vain yksi merkitys, se mukava peli jota pelattiin paljon jopa omatekoisilla, kovalevystä valmistetuilla alustoilla ja lepästä tehdyillä nappuloilla. Hyvin se sujui niinkin, ja paremmuus selvisi.

Nyt on ilmaantunut virus, jolla on tuon pelin nimi. Näitä viruksia on suuri joukko, ja ne aiheuttavat hengitystietulehduksia ihmisillä ja elukoilla.

Seitsemäntoista vuotta sitten Kiinassa ilmeni SARS-virus, joka on koronan sukulainen. Myöhemmin näyttäytyi kamelien asuinalueella Mers-virus. Se tarttui ihmisiin kameleista. Molemmilla oli sama käytös: useimmille lievä flunssa.

Reilumpi tauti alkaa äkillisellä kuumeella, johon liittyy vilunpuistatus ja vahva sairauden tunne. Kurkku tuntuu aralta, mutta nuhaa ei ole.

Siitä kehittyy köhä, jolloin kuivanlaisessa yskässä keuhkot ja rintakehä tuntuvat aroilta. Lihaksisto tuntuu kipeältä, kuten influenssassa. Kuume jatkuu korkeana monta päivää. Jos tauti kääntyy pahaksi, seuraa hengenahdistusta ja silloin on kohta hätä, koska silloin keuhkoihin kertyy tulehdusnestettä. On aika hakeutua hoitoon, jos on perustauteja ja paljon ikää.

Kahdeksankymmentä prosenttia sairastaa virustaudin lievänä flunssana. Kuudella prosentilla tauti menee heti keuhkoihin ja aiheuttaa kriittisen taudinkuvan.

Lopuilla tauti on vakava ja siihen kuuluu hengenahdistus ja usein keuhkokuume. Vielä on epäselvää se, aiheutuuko keuhkokuume itse viruksesta vai iskeekö tulehtuneeseen keuhkoon bakteeri heti viruksen jälkeen.

Espanjantaudissa, joka tappoi 50 miljoonaa ihmistä 1918 – 1919, itse virus hyökkäsi suoraan keuhkoihin ja ilman bakteerin apua tappoi nopeasti. Tämä on saatu selville silloin kuolleista ihmisistä, jotka haudattiin ikijään alueella maan poveen. Ruttobasilli löytyi samoissa oloissa haudatuilta keskiajan mustan surman uhreilta hammasjuurista. Ikijää säilöi.

Aasialainen 1957 aiheutti vakavan taudin vanhuksille, ja sinä talvena oli surua monessa kodissa. Muistan vieläkin, miten mustiin pukeutuneita ihmisiä liikkui julkisuudessa. Silloin oli vielä naisilla vanha tapa pitää mustaa suruharsoa.

Miksi vaaralliset virukset tulevat aina idästä?

Syyksi arvellaan elintavat. Eteläisessä Kiinassa ihmiset elävät saman katon alla sikojen, hanhien, ankkojen ja lepakoiden kanssa. Monia lintujakin kuuluu perheyhteisöön.

Peltojen ojat ja purot, joissa on vettä, sielläkin elää kavereita, liskoja ja kaloja, jotka saavat kasvaa aikansa, mutta joutuvat sitten ruokapöytään.

Influenssa on alkujaan vesilintujen virus. Se on siirtynyt kauan sitten myös ihmisiin ja sikoihin sekä muuntunut uudessa kodissaan vähän kauemmaksi aidoista vesilintuviruksista.

Sikainfluessavirus kehittyi Kiinan tautihautomoissa sioissa ja loikkasi niistä yhtä kovaan sekasyöjään eli ihmiseen.

Lepakoista on tavattu mitä kummallisimpia basilleja ja viruksia:vesikauhuvirusta, koronaa ja valtava kokoelma muita häijyläisiä.

Eläimissä muhii jos mitä.

Hyönteismyrkkyjen, antibioottien, ulosteiden ja kaiken saastan keskellä ojissa ja puroissa elävissä kaloissa ja vesilinnuissa Aasiassa kehittyy koko ajan uusia, yhä ärhäkämpiä tautien aiheuttajia.

Siatkin rypevät näissä vesissä ja saavat elimistöönsä vaikka vallan erikoisia pieneliötä.

Ne eivät tuhoudu, jos ruokaa syödään raakana tai huonolla tulella paistettuna.

Gangesvirrasta on eristetty kaikkein hankalimmat bakteerit.

Holtiton lääkkeiden käyttö ja kaiken ylimääräisen johtaminen veteen on vienyt tähän.

Kuolleetkin työnnetään pyhään virtaan, kun niitä on vähän käristetty kurjassa nuotiossa, sillä köyhillä ei ole varaa kuiviin klapeihin.

Sieltä bakteerit sitten turistien mukana kantautuvat meille asti.

Ganges on tutkituin suuri joki, mutta samanlaiset olot katsotaan olevan Kiinan, Vietnamin, Burman, Thaimaan, Banglan valtion, Intian ja Pakistanin suurissa virroissa.

Intiassa peseydytään pyhinä pidettyjen jokien vedessä. Näin kerran teeveestä eli näköradiosta, kun harras hindu upotti pyhään veteen polkupyöränsäkin. Heidän uskonsa mukaan ihminen on puhdas vasta, kun on rituaalinomaisesti upottautunut virtaan ja peseytynyt Gangesissa.

Koko maailmanlaajuinen resistenttien bakteerien ongelma on lähtöisin Aasiasta.

Aikoinaan liikkui vanhan maailman alueella isorokko, joka tappoi 30 % tartunnan saaneista. Apinarokko ja lehmänrokko olivat sen kesymmät sukulaisvirukset.

Isorokko tappoi vuonna 180 Rooman keisarin Marcus Aureliuksen ja samalla ainakin viisi miljoonaa muuta.

Rokotuksella tauti saatiin häviämään, viimeisin uhri kuoli isorokkoon 1977 Abessiniassa.

Karjarutto, jossa kuolleisuus oli 100 %, saatiin kuriin myös rokotuksen avulla. Tauti ehti harventaa jonkun verran märehtijöitä, siis antilooppeja, Afrikassa.

Kaljaporukoiden ja turinasakkien pitäisi nyt ymmärtää, että entisen kaltainen istuskelu kuppiloissa pitää lopettaa. 

Virus tarttuu havaintojen mukaan herkästi.

Kun vahvassa olutpöhnässä baarin asiakas rykii, pölyhiukkasiin tarttuneet pisarat leijuvat huoneilmassa 15 – 30 minuuttia. Niiden sisältämät virukset joutuvat herkästi sivullisten suuhun ja nenään.

Siitä se kierto alkaa ihan kuin hienossa Veikko Huovisen kirjassa Lentsu. Kirjassa kuvataan oivallisesti, että se on kova kulkemaan se räkätautivirus! Taudinkuvan voi suureksi osaksi kerrata tuosta kirjasta.

Kansankodissa Ruotsissa on kuollut tätä kirjoittaessa jo 20 ihmistä, kotisuomessa vain yksi. Olemme kuitenkin yhä Euroopan syrjäisin maa, jossa epidemia on Ruotsista jäljessä.

Erikoista on, että sotauutisia ei tule. Lienee aselepo nyt pitänyt, kun hyökkääminen voi johtaa joukkojen sairastumiseen.

Ehkä osasyy on se, kun toimittajat on vedetty pois kriisialueilta.