Uutisia ja
propagandaa
Uutistoimistot
ovat melkoisia liikeyrityksiä. AP:lla on yli 3000 työntekijää eri puolilla
maailmaa. Tämä uutistoimisto on perustettu 1800- luvulla Amerikassa ja sitä
pidetään hyvin luotettavana.
Vastaava
ranskalainen toimisto on vielä vanhempi. Sen nimi on Agency France- Presse eli
lyhennettynä AFP.
Tämä tietotoimisto
on alansa vanhin, kunnianarvoisin ja yleensä sen uutisiin voi luottaa.
Se ei ole Ranskan
valtiosta riippuvainen eikä se vaikene siksi Ranskan armeijan tekemisistä
entisissä alusmaissa.
Reuters on tätä
nykyä suuri englantilainen uutistoimisto, joka yhdessä Englannin yleisradion
(BBC) huolehtii kaikkialta maailmasta uutisvälityksestä. Englannin yleisradio
tekee paljon dokumentti- ja luonto-ohjelmia televisioon. Ne ovat korkeatasoisia
ja hyvin tehtyjä muutenkin.
Nämä kolme vanhaa uutistoimistoa ovat suurimmat uutisten välittäjät eri lehdille ja valtioille.
Näissä toimistoissa työskentelee runsaasti yleisempiä maailman kieliä sujuvasti osaavia toimittajia, jotka ovat siis kaksikielisiä tai hallitsevat jopa useita kieliä. Toimistoilla on palveluksessaan valokuvaajia, ja moniosaajia, jotka kuljettavat toimittajia eri kohteissa sekä avustavat valokuvauksessa, filmauksessa, kaikessa mikä edistää toimitusta.
Viime sodan
aikana, kun Saksan ja Neuvostoliiton uutiset olivat täynnä valheita ja propagandaa
meidän maamme viranomaiset kuuntelivat Englannin yleisradion lähetyksiä
saadakseen selville, missä mennään sodankäynnin maailmanlaajuisessa
hurrikaanissa.
Saksassa oli
oikein propagandaministeri, joka valvoi lehdistön toimintaa. Tappiot kyllä kirjattiin
tarkasti, mutta tiedot salattiin valtion arkistoon. Armeijan voitoista
kerrottiin melko luotettavasti, mutta ylimalkaisesti. Vihollisen tappiot
tuotiin esille täysimääräisinä, samoin kalustotappiot ja vallattu maa-ala.
Keisarillisen
Venäjän uutistoimisto oli Sankt Peterburgskoje Telegrafnoje Agentstvo. Tämä
Pietarin telegrammitoimisto perustettiin vuonna 1904. Kymmenen vuoden kuluttua
siitä alkoi valtava myllerrys, ensimmäinen maailmansota ja Venäjän
vallankumous.
Vallankumouksen
jälkeen uutisten välitystä jatkettiin vanhan toimiston pohjalle perustetussa,
valtion omistamassa uutistoimistossa.
Sen koko nimi on
Telegrafnoje Agentstvo Sovetskogo Sojuza eli tutummin Tass.
Uskoin
vuosikymmeniä, että nimen säilyttäminen uudella Venäjällä olisi johtunut
länsimaiseen korvaan kauniilta kalskahtaneesta nimestä. Uskoin sen olevan
Telegrammaja Agentstvo Sojuz Sovetskih. Erehys paha, erehys!
Sodassa olleet
eivät luottaneet ollenkaan venäläisten uutisiin, vaan Tass:lla oli huono maine.
Sen sanottiin valehtelevan. Kuulin usein mainittavan, että se on niitä Tassin
uutisia.
Kun olin lukiossa
Tass jostain syystä välitti Suomen tietotoimistoon asti toisen maailmansodan
kenraalien ja marsalkkojen kuolemista uutisia.
Savon sanomat
kirjoitti aina jutun lopussa, että tämäkin kuuluu kenraalikuolemien sarjaan.
Jotkut epäilivät, että idässä ovat alkaneet uudelleen puhdistukset, mutta
niistä ei varmaan ollut kysymys.
Kuolemat johtuivat
käsitykseni mukaan siitä, että suuressa maassa on paljon upseereita ja
erityisesti Neuvostoliitossa heidän elämänsä oli kuluttavaa.
Ensin oli
vallankumous ja nälänhätien ja kostojen 1920- luku.
Seuraava
vuosikymmen meni puhdistusten varjon alla.
Niitä seurasivat
pitkälliset sodat, joissa Nikita Hrustshev tunnusti kokonaistappioiden olleen
27 miljoonaa ihmistä.
Hermojännitys ja
votkan käyttö hermojen turruttamiseen ja suruun sekä epäterveellinen ruoka
tekivät tehtävänsä.
Kun suomalaiset
saivat vankeja kriisikesänä 1944, nuorilla venäläisillä oli taskuissaan vain
silavaa. He kertoivat, että ennen hyökkäystä ja aterialla annetaan votkaa ja
tupakkaa.
Lähes kaikki
polttivat melkein ketjussa mahorkkaa, jonka hajusta venäläiset tunnettiin
pimeässäkin.
Hajuun antoivat
omat vivahteensa varusteiden, hihnojen ja vyön tököttikyllästys, ja sotilaiden peseytymättömyys.
Tassin
uutistoimisto jatkaa entisellä nimellä, vaikka kommunistipuolue ei ole enää
vallassa. Yhä tämän toimiston pitää toimia Venäjän valtion edun mukaisesti.
Siksi uutiset eivät ole luotettavia, vaan niitä värittää vain Venäjän kielessä
esiintyvä termi maskirovka. Suomenkielistä vastinetta ei liene.
Termi ei tarkoita
ehostusta eli maskeerausta, vaan salamyhkäistä toimintaa ikään kuin sumun
hämärtäessä selvää näkymää. On kähmintää ja salailua sekä tarkkailijoiden
huomion kääntämistä toisarvoisiin asioihin. Valheen ja petoksen pukinsorkan
katsotaan paistavan länsimaisen käsityksen mukaan lävitse.
Me olemme
tottuneet siihen, että uutiset ovat luotettavia. Jos silti mukaan pujahtaa
virhe, se korjataan niin pian kuin mahdollista. Tiedämme, että silti
kyselytutkimuksissa luotettavuus ei ole sataa prosenttia.
Mistä tämä johtuu?
Vedenpitävää selitystä
ei ole, mutta kysymys lienee siitä, että on olemassa ihmisiä, joiden asenne on
kielteinen moniin instituutioihin. Vielä
ne, joilla on epäluuloinen persoonallisuus, eivät luota. Heitä ei ole aivan
vähän. Tällaisen ihmisluonteen äärilaidalla on mustasukkaisuushäiriö ja
toisella laidalla psykopatia. Kirjo on valtava eri yhdistelmineen.
On kysymys siitä,
että on vaikea uskoa totta todeksi, mutta valhe menee helposti läpi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti