Pihahommia

Omakotitalossa asuvalle siunaantuu monenlaisia pihahommia, jotka on vaan tehtävä. Muuten kaikki ränsistyy ja se viittaa siihen, että tuossakin asuu laiskuri, jopa kaljaveikko.

Omenoita ovat puut tuottaneet tänä kesänä hyvin. Niiden säilyttäminen voi olla ongelma, koska hyvinä ne kestävät vain rajatun ajan.

Erinomainen keino on omenien kuivaaminen, jolloin ne säilyvät helposti seuraavaan kevääseen asti. Kuivaus onnistuu samalla kuivurilla, joka käy sienille, marjoille, kalalle ja lihallekin, jos laite on kunnollinen.

Luontoillassa mainittiin, että kuivatut sienet säilyvät lasipurkeissa vähintään viisi vuotta, mutta todennäköisesti kymmenen. Sienet voi halutessaan kuivurin tehtyä työnsä, rusentaa karkeita kahvinporoja muistuttavaksi jauheeksi. Tämmöinen ei vaadi suurta tilaa. Kuivaan itse kantarellit ja erityisesti myöhäissyksyn sienet, suppilovahverot aina kuivurilla.

Suolattuina sieniä ei ole meidän taloudessa säilytetty vuosikymmeniin.

Vanhaan aikaan sienet säilöttiin aina suolan avulla, jolloin suolan määrä oli käytettäessä myöhemmin sieniä, ongelma. Niitä piti liottaa yön yli pari, kolme kertaa, ennen kuin liiallinen suola on poistunut.

Harvensin vattupenkeistä ensin pois marjoja tehneet varret ja laitoin sitten kaksi milliä paksusta narusta kaksoistuet niille varsille, jotka pian toisessa harvennuksessa jäävät jäljelle. Jätän kaksikymmentäviisi senttiä väliä ja kiinnitän vuorotellen kummallekin puolelle vuorotellen vatunvarret pitkittäislankojen väliin sitomalla niille 10 senttiä tilaa pitkittäissuunnassa kullekin pehmeällä laatoitusnarulla.

Kaikki liian lyhyet varret tai muuten vahingoittuneet poistan. Minua on neuvottu, että harventaminen on tärkein työ, jos meinaa odottaa satoa seuraavana kesänä. Tukilangat ja sidonta ovat tarpeen, koska runsas lumi kaataa kasvuston muuten, jolloin vatun varret taittuvat ikävästi eivätkä pysy seuraavana keväänä pystyssä.

Lopullinen harvennus on helpointa tehdä, kun lehti putoaa. Kaikki poistetut varret työnnän oksasilppuriin ja rouheen laitan kompostoriin. Se virkistyy parissa, kolmessa päivässä lämpömittarin mukaan parhaimpaan tehoonsa.

Talvella kompostorin valmistaja neuvoi minua laittamaan joka kerta siihen materiaalia lisätessä vähintään yhden mitallisen kompostiherätettä. Sain lisäksi neuvon poistaa samalla tavalla kuin kesällä, keskellä talveakin, kompostin alaosasta lämpöä tuottamattoman valmiin mullan. Sanottiin, että tämä toimi on välttämätön, jos aikoo saada kompostin toimimaan yli talven.

Pohjalle käskettiin panemaan kuiviketta ainakin 15 sentin paksuudelta ennen kuin pois otetun kompostimullan tilalle painellaan yläkautta kompostin sisältöä.

Kovina pakkaspäivinä suositeltiin laittamaan kompostorin sisälle viiden litran muovikanisteri kuumalla vedellä täytettynä, ettei vaan lämpö laske liikaa. Hyvän kanisterin saa pienkonebensiiniastiasta huuhtelemalla sen ja vielä laittamalla sen sisään pyykinpesuainetta ja hurskuttamalla seosta perusteellisesti. Vielä pari huuhtelua kylmällä vedellä, ja niin on sinulla käsissäsi vuosikausiksi hajuton vesisäiliö kompostoria varten. Kanisterin alle voi panna pahvilevyn, jolloin kanisterin pinta pysyy puhtaana.

Pesin auton puutarhaletkun päähän kiinnitetyn harjan avulla. Pesun yhteydessä olen huomannut jo parin vuosikymmenen ajalta, miten yhä vähemmän ötököitä iskeytyy tuulilasiin ja auton keulaan. Viime vuosisadalla oli vielä ongelma saada valtaisa kuivunut ötökkämassa pois auton jäähdyttimestä. Aikoihin sitä ongelmaa ei ole ollut. Tuulilasin puhdistamiseen myytiin huoltoasemilla hyönteissieniä ja Viis itikoista- nimistä nestettä, joka pehmitti kuolleet ötökät, jolloin ne oli helpompi saada irtoamaan.

Koska ajan samaa reittiä vähän yli sadan kilometrin päähän mökille ja takaisin, tästä havainnosta voi vetää johtopäätöksen, että kimalaiset, paarmat, mehiläiset, ampiaiset, kärpäset ja pienemmät lentävät ovat romahdusmaisesti vähentyneet. Se ei tiedä hyvää luonnon kannalta. Saman päätelmän ovat tällä korkeudella tehneet monet omenanoita kasvattavat.

Pölyttäjiä ei ole tarpeeksi.

Kimalaiset tekevät pesänsä edellisenä kesänä kasvaneeseen kuloheinään, jota ei ole riittävästi, kun kaikki on pihoilla niin siistiä. Peltojen pintareetkin pitää viljelijöiden EU- direktiivien mukaan niittää, jolloin suojaiset pesäpaikat puuttuvat. Kaikki pellot on salaojitettu, joten ojapenkkojen kuloheinikot ovat kadonneet.

Liika siisteys on samaa kuin ötököiden tuho. Se on minun käsitykseni.

Haara-ja räystäspääskyt ovat vähentyneet huomattavasti, koska lehmien ulkolaidunnus on harvinaistunut. Navettojen tuntumassa ei enää ole tunkioita, joissa sikisi suuri määrä kärpäsiä linnuille eineeksi. Samat kärpäset tunkeutuivat kyllä karjasuojiin, joissa oli pakko pitää kärpäspapereita.

Eräs ukko kertoi menneensä levähtämään maalaistaloon, jossa oltiin käsinlypsyllä ulkosalla. Hän sanoi ensin ihmetelleensä talon hiljaisuutta, mutta sitten hoksanneensa, että väki tekee pitkää päivää. Lautaset olivat olleet valmiina pöydässä kuten syömiseen tarvittavat kalutkin.

Kulkija oli havainnut, että kärpäset rypivät kokkelipiimäkannussa ja russakat olivat leivän kimpussa.

No, se oli sitä aikaa, jolloin maalaiselämä säästi kansan allergioilta. Itsekin näin ensimmäisen kerran atooppisen taiveihottuman vasta armeijassa ja astmasta kuulin mainittavan siellä ensimmäisen kerran.

Tiedetään, että kaikenlainen yliherkkyys on yleisyydeltään nyt Suomessa noin 20 % kansasta.

Heti itärajan takana tuo lukema on kaksi prosenttia.

Siellä ei olla turhan tarkkoja hygieniasta. Lapset saavat jo pienenä tunnustella kielellään maata, nuolla navetan oven pieltä ja mutustella vaikka mitä, joka meille on liiallisen siisteyden takia vastenmielistä.

Haavat ja naarmut saavat parantua ajan kanssa ilman kummempaa panostusta monissa matalan hygienian maissa, jolloin lapsista kasvaa vahvoja kestämään vaikeissa oloissa.

Toinen puoli asiasta on se, että osa lapsena heikoista menehtyy, mutta siellä pannaan uusi lapsi alulle. Se on niin mieluisaa miehille siellä, missä käskyvalta on otettu pois naisten ulottuvilta.

Perhesuunnittelu katsotaan luonnon vastaiseksi. 

Kumma, että cityvihreät eivät ole hoksanneet vielä tätä! Kun elämä menee politiikassa ahtaalle, olisi hyvä pelastautua äitiysvapaalle, jonka aikana elämä on rehellistä ja idyllistä. Ei tarvitse valehdella koko kansan edessä.