TIETOA MUISTISAIRAUKSISTA

 

Eläkeikäisten sairaus, jota on työikäisillä vain 7000:lla

Taudista kärsii 8.1 % YLI 65-vuotiaista

 Joka vuosi ilmaantuu 14500 uutta tapausta eläkeikäisillä

 Lievää muistitautia on Suomessa 200000:lla ja keskivaikeaa 100000:lla. Vaikea-asteinen sairaus on 93000:lla

 

1950- 1970 luvuille asti sydäntaudit ja aivohalvaukset alensivat elinikää niin paljon, ettei näitä määriä dementiaa esiintynyt. Taudin nimestäkin käytettiin hienovaraista Marasmus senilistä eli vanhuuden raihnaistumisen nimeä.

 

Dementiassa ovat monet aivojen tehtävistä kärsineet:

 

-       Työmuisti eli lyhytkestoinen muisti (miten lähetät älykännykällä tekstiviestin)

-         Tarkkaavaisuus, päättelykyky, kielellinen toiminta (keskustelu sujuu huonosti, kuvaileva kerronta ei onnistu)

-        Orientoituminen aikaan ja paikkaan nähden(eksymistaipumus)

-        Visuomotoriikka huononee (tuijotus lisääntyy, silmistä katoaa eläväisyys)

-        toiminnanohjaus heikkenee paljon (kun mielessä pitää suunnitella vaikkapa halkovarasto pyöreistä hirsistä ja tehdä se)

 

 Normaali ikääntyminen

 

 Muisti ja tietojenkäsittelykyky alenevat melko vähän eikä toiminnallista ja sosiaalisesti merkittävää haittaa synny

 Vanha oppii mutta hitaammin

 Aiemmin opittu sujuu hyvin

 Lievästi alenee: mieleen painamisen ja palauttamisen nopeus

 Tietojenkäsittelyn ja työmuistin nopeus laskee

 Joustavuus heikkenee päättelyssä

 Erilaiset häiriötekijät rasittavat enemmän kuin nuorta

 

Yhtään ei heikkene: muistissa säilyttäminen, yleinen oppimiskyky, aiemmin opittujen tietojen ja taitojen hallinta

Milloin pitää epäillä muistitautia?

 

 Omaisen tai ystävän ilmaisema huoli läheisen muistista aiempaan verrattuna + osaamisen huonontuminen.

 Itse koetut muistihäiriöt

 Sovittujen tapaamisten tai puhuttujen asioiden unohtelu

 Sairauteen tai leikkaukseen liittyvä sekavuus

 Vaikeus löytää sanoja.

Orientaation ongelmat: ajantaju ja alttius eksyä.

 Hahmottaminen vaikeutuu (kellotesti ajokorttitutkinnassa).

Virheelliset havainnot.

 

Monimutkaiset tehtävät eivät enää onnistu. Päättelykyky on heikentynyt. Ei pysty tekemään ratkaisuja.

Käsitteelliset asiat, kuten talouden hoito vaikeutuu(mikä on työn ja rahan suhde)

 Epäluuloisuus, pelokkuus lisääntyvät

 Aloitekyky heikkenee, vetäytyy pois.

 Ei tiedosta oireita, jotka muut havaitsevat.

 

TAUDINMÄÄRITYS

 

Merkittävä osa sairautta jää joka vuosi määrittämättä, koska yksin asuvia on n. miljoona, ja sairauden tunto puuttuu.

Yksin asuvista osa ei pidä juuri yhteyttä muihin.

 

 Muistitestit, muiden syiden pois sulkeminen ja pään tietokone/magneettitutkimus ovat tärkeimmät keinot dementian tutkimisessa. Joskus otetaan selkäydinnestenäyte.

 

Muistitestejä toistamalla saadaan myös selko siitä, muuttuuko tila huonompaan vai pysyykö se ennallaan.

 

 Muistin huononemiseen voi olla monia syitä:

 

Ohimenevät syyt:

Aivoverenkierron häiriöt, TIA, ohimenevä amnesia, lievät aivovammat, epilepsiakohtaus, unihäiriöt ja uniapnea.

Päihteet, kuten viina ja huumeet

Ahdistustila ja masennus

Burn out

Vakavat mielitaudit

Sekavuustila eli delirium.

 

 

Pysyvät jälkitilat:

 

Aivovamma

Aivoverenkiertotauti

Aivotulehdus

B1 vitamiinin puutos (tiamiini) alkoholismissa

Leikkaus ja sädehoito

Wernicke- Korsakovin oireyhtymä(muistamattomuus)

 

Vakavat mielitaudit(Dementia praecox = Skitsofrenia)

Neurotoksisten kemikaalien kr. vaikutukset(esim. liuotinaineaivosairaus imppaajilla ja altistuminen teollisuudessa)

 

 

Parannettavissa olevia syitä:

 

Psykiatriset häiriöt

Hypo- ja Hypertyreoosi(kilpirauhastaudit), Hyponatremia(liikaa nesteenpoistolääkettä!)

Puutokset: B12(kasvissyöjät, helikobakteeri/hapoton maha), foolihappo ja B1 vitamiini

Unihäiriöt

Keskushermostotulehdukset(kuppa= dementia paralytica, HIV, tbc, Borrelioosi ja herpes)

Hyvänlaatuinen aivokasvain, kovakalvon alainen verenvuoto (pään kopsauksesta), vesipää.

 

 Ennaltaehkäisy perustuu vaikuttamiseen edellä selostettuihin syihin, kuten valtimonkovetustautiin tai aivovammoihin liikenteessä tai traumaattisiin aivovammoihin(kaatuminen, työssä vammautuinen).

 

Näin voidaan vaikuttaa ehkä kolmasosaan muistitaudeista.

 

 ETENEVÄT MUISTITAUDIT:

 

Alzheimerin tauti 65 – 70 %

Aivoverisuonitaudin muistisairaus 15%

Lewyn- kappaletautisairaudet ja Parkinsonin taudin muistisairaus 15 %

Otsa-ohimolohkorappeumat 5 %

 

 

Muistitaudin riskiä lisääviä tekijöitä:

 

Ikä, sukuhistoria

Geneettiset tekijät (apolipoproteiini E:n alleeli e4)

Matala koulutustaso (Tatu Vanhasen tutkimus länsiafrikkalaisten älykkyydestä!)

Vähäinen henkinen aktiivisuus

Yksinäisyys, sos. verkoston puuttuminen

Masennus

Vähäinen fyysinen aktiivisuus

Runsas viinan käyttö, tupakka

Runsasrasvainen ruoka

Aivovammat

Aivoart.skleroosi

Veren suuri kolesterolimäärä keski-iässä

Korkea verenpaine keski-iässä

Insuliiniresistenssi, metabolinen oireyhtymä, diabetes

Lihavuus ja ylipaino.

Huono kuulo. Lievä: 2x, kohtalainen: 3x, vakava 5x riski dementiaan. Magn.kuvaus: kuuloaivokuori pienenee selvästi.

Lievä kuulon alenema/ normaali kuulo: 30% isompi riski älytoimintojen heikkenemiseen, Kohtalainen:42% ja vakava: 54%. Jos käyttää kuulolaitetta, riski on 37% suurempi kuin normaalikuuloisilla!

 

 Suojaavat tekijät:

 

Hyvä koulutus, henkinen aktiivisuus

Sosiaalinen aktiivisuus

Säännöllinen liikunta( Hippokrates!)

Kalaruuat (Omega-3 kalassa, mutta ei purkissa!)

Salisyylihappo

Kohonneen verenpaineen hoito.

 

EI OLE JUURI LÖYDETTY ALZHEIMERIN TAUTIA, JOSSA EI OLISI MUKANA AIVOVERENKIERRON HÄIRIÖTÄ.

 

 

 Dementian keskeiset oireet:

 

1.Muistihäiriö (uuden oppimisen vaikeutuminen ja vaikeus palauttaa mieleen aiemmin opittua)

 

2. Kognitiivinen häiriö, ainakin yksi seuraavista:

 

a) Afasia, kielellinen häiriö

b) Apraksia (liikesarjojen suorittamisen vaikeus)

c)  Agnosia (nähdyn esineen tunnistamisen vaikeus tai nähdyn merkityksen käsittämisen vaikeus)

d) Toiminnanohjauksen häiriö(vaikeuksia suunnitella, jäsentää kokonaisuus, järjestelmällisyys, abstrakti ajattelu, oman toiminnan tuloksellisuuden arvio)

 

 3. Dementiassa tajunta ei ole hämärtynyt, vaikka potilas onkin altis sairastumaan deliriumiin eli sekavuuteen.

 

 

 HOIDOLLISIA NÄKÖKOHTIA

 

Alzheimerin taudissa aivoihin kerääntyy beeta-amyloidivalkuainen 42 ja myöhemmin selkäydinnesteeseen ilmaantuu fosfo-tau ja tau proteiinia yhä enempi.

Eri aivoalueiden ja niiden välisten yhteyksien ja neurokemiallisten järjestelmien selektiivinen vaurioituminen. Aivokudosta katoaa ja tilan täyttää aivo-selkäydinneste.

 

Näihin vaikuttavia keinoja ei vielä tunneta, joten taudin syyn mukaista hoitoa ei ole olemassa.

 

 Yleinen, inhimillinen huolenpito ja auttaminen ovat tärkein hoidon periaate.

-        omaisten apu, omaishoitaja

-        ystävien apu

-        uskotun miehen apu

-        kotisairaanhoidon ja sosiaalitoimen apu

-        laitoshoito taudin vaikeassa vaiheessa, joskus keskivaikeassa taudissakin.

 

 LÄÄKITYS

 

Hermosolujen välillä impulsseja siirtää hermojen välisen raon ylitse asetyylikoliini- entsyymi.

 

Tätä hajottaa asetyylikoliiniesteraasi- entsyymi, jonka kilpailevia estäjiä lääkkeet ovat.

 

Niitä ovat donepetsiili(Aricept), galantamiini(Reminyl), rivastigmiini(Exelon).

 

Vaste lääkehoitoon on yksilöllinen, samoin kyky sietää lääkettä.

Puolen vuoden päästä on tehtävä arvio, jatketaanko lääkettä vai vaihdetaan toiseen.

 

1.  Arvioitava lievässä taudissa, vakiintuuko tila ja oireiden eteneminen hidastuu.

 

2.  Arvioitava keskivaikeassa taudissa säilyykö omatoimisuus tai koheneeko yleinen aktiivisuus, vireys, aloitteellisuus, keskittyminen. Sujuvatko arkitoimet paremmin.

 

3.  Arvioitava vaikeassa taudissa säilyykö entinen omatoimisuus ja helpottavatko käytösoireet.

 

 

Sivuvaikutukset:

 

a)  Donepetsiili pahoinvointi 13% , oksentelu 15% ripuli 12% , ruokahalun puute 19%, heitehuimaus 36%, unettomuus 17% lihaskrampit 18%.

b) Vastaavat luvut galantamiinilla ovat 5,5, 10, 50, 21, 18, 20, ja lihaskouristukset: ei tietoa.

c)   Rivastimiinilaastarilla ( 9,5 mg/vrk ) ei ole mitään edellä mainittuja enemmän kuin lumelääkkeellä.

 

 

Memantiini (Ebixa)on glutamaatin NMDA- reseptorin ei -kilpaileva  antigonisti ja se vähentää liiallista glutamaattivaikutusta!

 

Käyttöaihe on kohtalainen tai vaikea AT

Annosta nostetaan 5 mg:sta viikon välein, kunnes saavutetaan 20 mg/vrk.

 

Lääke on hyvin siedetty. Voidaan joskus yhdistää edellisen ryhmän jonkun lääkkeen kanssa.

 

 

VAIKUTUKSIA:

 

Donepetsiili parantaa kognitiota ja vakauttaa yleisvaikutelmaa ja omatoimisuutta taudin kaikissa vaiheissa. Voi vähentää käytösoireita.

 

Galantamiini parantaa kognitiota ja omatoimisuutta ja vähentää käytösoireita.

 

Rivastigmiini kohentaa älyllistä suorituskykyä, parantaa ja vakauttaa yleisvaikutelmaa ja kohentaa omatoimisuutta.

Ei vaikuta käytösoireisiin. On siis siistin ja hyvin käyttäytyvän tyypin lääke.

 

Memantiini vaikuttaa kuten edelliset ja saattaa vaikuttaa laitoshoitoon joutumista viivästyttävästi.

 

Lievässä taudissa yhdistäminen edellisen ryhmän lääkkeen kanssa ei hyödytä.

 

 Asetylkoliiniesteraasin salpaajien yliannostus:

 

Oireet ovat samat kuin organofosfaatti- hyönteismyrkkyjen Parationin ja DDT:n(dichlorodiphenothane) myrkytyksen oireet(Parationi = nitrostigmiini!):

 

-      keuhkoputkien supistus,hengenahdistus

-      limaneritys

-      hikoilu

-      kyynelehtiminen, syljeneritys

-      alhainen pulssi

-      verenpaineen lasku

-      pienet pupillit(neulanpääpupillit)

-      näön hämärrys

-      pissanlähtövaikeus

-      levottomuus, unettomuus, tutinat, lihasvärinä, krampit, epävakaa kävely, kouristukset, verenkierron ja hengityksen lama, kuolema hengityspysähdykseen.

 

Kyseessä ovat siis hyönteismyrkkyjen sukulaisaineet, joita ei saa jättää lasten ja huonomuististen käsiin.

 

Bladan- hyönteismyrkky tappoi ihmisiä, kunnes se kiellettiin. Se tuhosi lintujakin, jotka söivät myrkkyä saaneita ötököitä(peltolinnut, lopulta kalat ja merikotkat). Aine ei hajonnut luonnossa.

 

Kovempia organofosfaatteja, joilla on sama, mutta pysyvä vaikutus ovat saksalaisten kehittämät Tabun, Sarin ja Soman, englantilaisten VX ja venäläisten Novitshok.

 

Näillä ei ole ketään tarkoitus parantaa

 

 

 

KÄYTÖSOIREISIIN ei ole hyvää lääkettä olemassa. Näitä ikäviä oireita on jossain vaiheessa 90%:lla.

 

Niitä ovat: kuljeskelu, tavaroiden keräily ja kätkeminen, tarkoitukseton pukeutuminen ja riisuminen, huutelu, esineiden syöminen, itsensä vahingoittaminen ja liiallinen sukupuoliyhteys.

 

Kestämättömässä tilanteessa rauhoittavat lääkkeet kokeiluun. Hankaluutena on se, että vaara kaatua lisääntyy.

 

Käytösoireiden ilmetessä mietittävä, onko niihin joku syy, kuten kipu, ummetus, virtsan tulematta jääminen, tulehdustauti, päihteiden haittavaikutukset, nestetasapainon häiriö (helteellä), alhainen tai korkea verensokeri, kilpirauhasen, keuhkojen, munuaisten tai maksan toiminnan häiriö.

 

Lievässä taudin vaiheessa on ratkaistava edunvalvonta-, testamentti- , aselupa- ja ajokortti-  sekä hoitotahtoasiat, jotka ovat usein hyvin vaikeita.

 

 Kognitiiviset oireet eli älytoiminnot lievässä taudissa huononevat (MMSE 22 – 28):

 

-        oppiminen heikkenee

-        unohtaminen lisääntyy

-        toiminnanohjaus hidastuu

-        päättelykyky heikkenee

-        keskittyminen heikkenee

-        sanojen löytäminen vaikeutuu

-        laskemiskyky heikkenee.

 

Vastaavasti lievässä taudissa toimintakykymuutokset ovat:

 

-        keskustelun seuraamisen vaikeutuminen

-        lukemisen vähentyminen

-        monimutkaisista harrastuksista vetäytyminen

-        talouden suunnittelun vaikeutuminen

-        ongelmat rahan käytössä ja asioinnissa

-        Ongelmat lääkityksestä huolehtimisessa

-        työkyvyn ja ajokyvyn heikkeneminen

-        muistitukien käyttö(muistilappuset)

 

 

Vastaavasti lievässä taudissa ilmenee käytösoireita:

 

-        apatia ja masennus

-        vetäytyminen

-        lisääntynyt ärtyvyys

-        ahdistuneisuus

-        harhaluuloisuus

 

Ruumiillisena oireena on laihtuminen

 

 Keskivaikean taudin kognitiiviset oireet(MMSE 10 – 22):

 

-        lähimuistin heikkous

-        puheen tuoton vaikeus

-        hahmotusvaikeudet

-        orientaation häiriöt

-        heikentynyt sairaudentunto

-        kätevyyden ongelmat

-        visuospatiaaliset vaikeudet

 

 Keskivaikean taudin toimintakykymuutokset:

 

-        välineelliset toiminnat eivät onnistu

-        ruuanlaitto ei onnistu

-        asianmukainen pukeutuminen vaikeaa

-        tavaroiden kadottaminen

-        eksyminen

-        muistuttelun tarve perustoiminnoissa

 

 

Käytösoireet keskivaikeassa taudissa:

 

-        harhaluuloisuus

-        hallusinaatiot

-        levottomuus

-        vaeltelu

-        uni-valverytmi häiriintyy

-        masennus

-        pinnalliset sosiaaliset taidot säilyneet

 

Ruumiillisena oireena laihtuminen jatkuu.

 

 

 Vaikeassa sairauden vaiheessa kognitiiviset oireet ovat:

 

-        rajoittunut puheen tuotto

-        huomattavat puheen ymmärtämiset vaikeudet

-        keskittymiskyvyttömyys

-        vaikea apraksia eli liikesarjojen tuottamisen osaamattomuus

 

Toimintakyvyn muutos vaikeassa taudissa:

 

-        perustoiminnot eivät enää onnistu

-        pidätyskyky on mennyt

 

 Käytösoireet vaikeassa taudissa:

 

-        levottomuus ja aggressiivisuus

-        poikkeava motorinen käytös ja karkailu

-        uni- valverytmi menee sekaisin

-        apatia ja masennus lisääntyvät

 

 Ruumiilliset oireet:

 

-        töpöttävä kävely, vaikeus aloittaa kävely

-        primaariheijasteiden ilmaantuminen(imemisrefleksi)

-        ekstrapyramidaalioireiden ilmaantuminen (vapina ja jäykkyys, hammasratasoire)

-        sekundaarinen hauraus-raihnausoireyhtymä (langanlaiha vanhus petissä).

 

Loppusanat:

 

Koska kyseessä on verrattoman raskas asia, moni voi pelätä siihen sairastumista.

Kestämme omaisen menehtymisen sydänkohtaukseen tai halvaukseen, mutta kun läheisen persoonallisuus muuttuu vieraaksi, usein ikävänsorttiseksi, se on vaikea kestää.

 

Jo muutenkin suomalaisen sävel soi mollissa jo kehdosta alkaen. Edesmennyt psykiatrian prof. Kalle Achte ihmettelee kirjassaan, miksi Latvian pohjoisrajasta läpi Viron ja Suomen, Enontekiölle asti kuolema on läsnä kehtolauluissakin. Tunnetuin on Aleksis Kiven Sydämeni laulu.

Tämmöistä ei esiinny millään muilla kansoilla.