tiistai 28. kesäkuuta 2022




 

Kesäisiä puuhia ja huomioita

 

Päätin nousta aamulla varhain, koska ennustus viittasi taas lähes kolmen kympin helteeseen.

Luonto on arvaamaton. Mittari näytti seisemältä alle seitsemäätoista. Idässä oli musta pilvi ja tuuli kävi kaakolta. Pohjoisessakin oli taivaalla tumma katto.

Pitihän se lähteä trimmerin kanssa – iho varalta vahvassa itikkamyrkyssä – lopettelemaan eilinen luoko Tähtelässä. Hakulapintainen siima oli ärhäkkänä, ja se puri heinään hienosti. Oli siinä toki pari kertaa syytä kumartua purkamaan akselin ympärille kiertynyttä ruohomassaa. Tukos viittasi liian vähäiseen koneen tehoon. Se oli kyllä tiedossa ennestään.

Eilinen leikkaaja oli vetänyt heinää ja Intian balsamia ketoon kolmioterällä. Se on paras tietämäni apuväline raivaussahaan, kun kyse on heinikon ja ohutvartisen ritveikon kaadosta.

Idästä alkoi pian kuulua jylinää. Tippaakaan ei pitänyt ennusteen mukaan sataa saatikka tulla ukkosmyrskyä.

Ukkonen se oli, mutta se jylläsi vain järven itäpuolella. Ilma pysyi siedettävänä ulkotöihin.

 

Valjastin auton perään kärryn ja ajelin rautakauppaan.

Ilma tuntui suotuisalta veneen peiton tukirakenteen uusimiseen. Vanha venepeitto repesi keväällä. Aurinko haurastutti kankaan vuosien kuluessa.

Ostin sileää kestopuulautaa sopivan määrän sekä neljä tuuman paksuista neljä ja puoli metriä pitkää vesijohtoputken pätkää.

Olin tehnyt tarpeellisen aivotyön jo ennen pyhiä. Nyt piti vain käydä rannassa tekemässä tarkistusmittaus ja piirros.

Leikkasin laudasta katkaisusirkkelillä neljä paria kahdeksankymmentä senttiä pitkiä pätkiä ja yhden parin viisi senttiä lyhyempiä. Työstin kaikkien lautojen päät pyörähtäviksi sähköhöylällä. Varoiksi porasin lautojen päiden lähelle reiät, joista voisi saada kiinnityspisteet narulle, jos sellaista tarvittaisiin.

Ajoin runsaan tavaramäärän kanssa autolla lähemmäs venettä ja kannoin työvälineet ja laudat paikalle. Järveltä kävi vilvoittava tuuli rantaan. Se rauhoitti kummasti pöheiköstä kimppuun käyvien ötököiden raivoa.

Otin ensimmäisenä likaisen ja revenneen vanhan peiton pois. Siitä ei ole enää mihinkään, vaan se pitää panna roskiin.

Peitolle harjan ryhdin antava tukirakenne oli ihan terve. Päällimmäisenä siinä on puolitoista tuumaa paksu vesijohtoputki. Sen sileä pinta ei hankaa peitettä puhki tuulen riehuessakaan. Jätin sen paikoilleen.

 

Putken alla oli kolmesta kohtaa kakkosnelosen varaan ruuvattu kestopuulauta. Sitä materiaalia vihreät vihaavat verisesti, vaikka ei ole kysymys kummallisista pieneliömyrkyistä alkuunkaan. Onpahan vain kuparin suoloilla tukittu vedenpitävästi puun huokoiset rakenteet. Vesi ei pääse puun sisään.

Niin hidastuu lahoamisprosessi. Se ei kuitenkaan esty, sillä kestopuukin muhii vuosien mittaan. Sen kohtalo on siirtyä yleiseen aineiden kiertokulkuun elikkä entropiaan.

Hitler poltettiin huhtikuun lopussa 1945 Berliinissä. Sitä ennen hän oli ampunut itsensä Walther PPK- automaattipistoolilla. PPK on Polizei Pistole Kurz eli lyhyt poliisipistooli. Sitä ennen hänen naisystävänsä oli ottanut hörpyn syanidikapselista ja kuollut heti.

Berliiniläiset hengittävät todennäköisemmin kuin me suomalaiset Hitleristä peräisin olevia hiukkasia. Semmoista se on tuo luonnon kiertokulku.

Isotkin pomot muuttuvat vähemmän pelottavaan muotoon ajan rahdussa.

 

Vedin teräsruuveilla laudat kiinni putken alla olevaan lautaan. Toinen lautojen pää nojaa veneen laitaan. Muodostui harjakaton tapainen rakenne.

Veneen pituussuuntaan kiinnitin vesijohtoputket, kaksi molemmille lappeille. Reikä vain 12 millin puuporalla putken ulkokuoreen, ja sitten lättäpäisellä ruuvilla kiinnitys lautaan. Työskentely sujui hyvin. Viheltelin ihan romanssia!

Tuota tuskin muistankaan, kuinka päivä kiiruhtaa ennen kuin ilta on taas. Niin se menee.

Nyt oli venepeitteelle ruoteet valmiina. Peiton asettamiseen tarvitsen kaverin. Ehkä saan sen illaksi, jolloin veneeni on taas hyvässä suojassa sateelta, roskilta ja lumelta talvella.

Olen oppinut sen verran, että kiinnitykseen on syytä käyttää joustavaa materiaalia. Joustamaton naru ei kestä myrskyn raivoa, vaan se katkeaa tai peitteen kangas repeää.

Sentin paksuinen joustonaru on oivallista. Sitä on saanut metritavarana. Itse voi sitoa sopivan mittaisiin pätkiin metallikoukut.

 

Unkarinsyreeniaita kukkii nyt upeasti. Sen kuori ei kelpaa myyrille eikä rusakoille. Yhdessä kohdassa kukat ovat valkoiset, muualla violetit. Aita toimii talvella lumiaitana. Tämä pensas on tuontitavaraa. Kumma etteivät vihreät vastusta sitä.

On menossa toivoton sota lupiinia eli sudenruohoa vastaan.

Jättiputki ja kurttulehtiruusu on määrätty häviöön, samaten Intian balsami eli jättibalsami. Kun tehotalous ja myrkyt ovat tappaneet kotoiset kasvit, ekolokero on avautunut vieraslajeille. Ei siinä sen kummemmasta ole kysymys.

Sudenruoho tuottaa paljon siemeniä ja se sietää hyvin maantiesuolaa. Se suorastaan viihtyy maanteiden ojissa ja ojapenkoissa. Ilmeisesti siellä kilpailu on kääntynyt lupiinin hyväksi.

Tietöntä tietä kulkevatkaan eivät enää röhki kuin siat kuralammikossa ja sammu maantien ojaan. Puhtaan viinan käyttäjien hommaahan se oli. Nyt pää sekoitetaan muilla aineilla.

Pitihän se uusi linnun pönttö käsitellä tervan kusella, etteivät pönttöasujat pelkää uuden laudan väriä. Jalopuun väriin se muuttui hetkessä.




Lehdissä puhutaan, että kesä on parisuhteiden aikaa. Pitääkö talvet viettää selibaatissa, vai mistä tämmöinen uutisointi johtuu? Eikö peiton alla sentään ole mukavaa puuhata, kun myrsky lyö ja on pimeää talvikeliä. Kesällä on liian hikistä.

Entinen Etelä- Afrikan presidentti suositteli makuun jälkeen suihkuun menoa. Ei hien takia vaan Hiv- infektion estämiseksi. Hän oli Thabo Mbeki.

Täytyy ihmetellä, miten heppoisella yleissivistyksellä voi päästä presidentin virkaan.

Hyeenat, hyeenakoirat, sudet ja monet muut laumassa eläjät järjestävät suhteensa niin, että vain alfapari lisääntyy. 

Ihmisen lähimmät sukulaiset gorillat ja simpanssit. Niillä on klaanijärjestelmä. Klaanilla on johtaja, tavallisesti kokenut uros. Useat pariskunnat lapsineen kuuluvat klaaniin, jolla on tarkoin määritellyt reviirit, elinalueet.

Ei tiedetä, milloin ihminen alkoi elää pariskuntina, pääosin. Silti vielä islamin maissa on olemassa klaanijärjestelmä. Mustilla ihmisillä on heimojärjestelmät virallisen valtion sisällä.

Islamin maissa mies voi pitää yhtä aikaa neljää vaimoa, mutta päästyään kuoleman kautta eroon entisistä, vilkas mies voi ottaa monta uutta morsiota.

Yhdellä saudiprinssillä sanotaan olevan yli sata lasta. Mitenkähän isukki muistaa jokaisen lapsensa syntymäpäivät?

Se pitää kummasti miestä liikkeessä tuo parisuhde, jos sen ottaa vakavasti!





Ei kommentteja: