Lievähköä
painetta
Tänään
olen kutsunut ystävän päivälliselle, jonka valmistan itselleni myös ja pojalle.
Olen
tehnyt evästä vuosikymmeniä, mutta silti vähän jännittää, kun vieras tulee
syömään. Ehkä hänellä on suuret odotukset. Hän tulee autolla, joten on
tyydyttävä kivennäisveteen ja nolla- olueen. Tärkeintä on tietysti keskustelu,
ajatusten vaihto hyvän ruuan äärellä.
Aamupäivällä
kävin vaihdattamassa autokorjaamolla peräkärryyn toisen renkaan. Toinen
vaihdettiin eilen illansuussa, koska rengas vuoti. Vuodon syy oli arkisesti
terävä kipsilevyruuvi.
Ilmanpaineen
laskun syytä tutkittaessa kävi ilmi, että rengas oli muutenkin jo niin huono,
että sen pykeämien kohdilta se olisi voinut räjähtää milloin vain.
Voi
vain arvailla, mitä tapahtuisi satasen vauhdissa, jos peräkärryssä on lastia.
Aika
tekee tehtävänsä runsaassa kahdessa vuosikymmenessä.
Kuuntelin
Youtubelta ruotsalaisen mestarin Anders ”Pugh” Rogefeldtin kappaleen
Aftonfalken selvittyäni pyörän vaihtourakasta. Tuo säveltäjä- sanoittaja jäi
ABBA:n jalkoihin parhaina vuosinaan. Meillä Suomessa hänen mestaruutensa
selvisi vasta, kun Abba lopetteli.
Rogefeldtin
sanoitus on mielestäni suurta runoutta, vai mitä lukija sanoisi? Kirjoitan
hänen laulunsa sanat tähän.
Röd som blod och höst
På ängen finns en aftonfalk
Grå som skiffer och hav
Ki
ki ki, ki ki ki
En klagande röst bor i hans bröst
På ängen finns en aftonfalk grå som skiffer och hav
I havet simmar hajarna
Både fula och grå
I havet simmar hajarna
Säg vad tänker dom på
Ingenting, ingenting
Dom hugger med tand, bli kvar här på land
I havet simmar hajarna
Säg vad tänker dom på
På fjället bor en östanvind
Blåser sin andedräkt
På fjället bor en östanvind
klädd i björk och i ljung
Låt den gå, låt den gå
Den dufvorna bär vita och blå
På flället bor en östanvind
klädd i björk och i ljung
Neljäs
säkeistö on sama kuin ensimmäinen. Rogefeldt laulaa myös soiton lisäksi
mestarin tavoin. Suosittelen kuuntelua.
Valokuvasin sanoituksen ja lähetin sen Lemmenjoelle vaimon sisarelle. Sisarukset ovat olleet yötä siellä laajahkolla Lapin matkallaan. Tuntureita on varmaan nähty. Siellä on tuulen suu, kuten sanotaan Riki Sorsan Muuttohaukka- laulussa. Se on tehty Rogefeldtin ideoiden pohjalta. Sorsan äidinkieli oli ruotsi, joten hän osasi heittäytyä tunnelmaan.
Melko
usein kyllä käännökset ja jäljitelmät eivät vastaa alkuperäistä, mutta se on
makuasia. Kukaan ei ole päässyt
alkuperäisen Hotel Californian lopun kitarasoolojen ja improvisaatioiden
tasolle.
Tässä
oli ajatuksia tälle tiistaille, aurinkoiselle päivälle, jolloin paljastui,
kuinka lähellä loppu oli ollut. Kuskaan kesän aikana mökiltä polttopuita
kotiin. Rengas olisi todennäköisesti räjähtänyt matkalla peräkärrystä, ja se
olisi silloin ollut menoa. Aamulla, kun tämä varmistui, tunsin tarvetta panna
kädet ristiin hetkeksi. Joku olisi
tehnyt ristinmerkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti