Vieraat idästä

 

Kirjoitin blogiin raporttimaisen selostuksen Kävin Venäjällä. Olimme perhemajoituksessa Sortavalassa sillä matkalla.

Kirjeenvaihdon kautta alettiin suunnitella vastavierailua jo talvella. Perheen äiti oli opettaja, tytär opiskeli Pietarissa lääketiedettä ja poika suunnitteli koulutusta lentäjäksi. Perheen isää sitoi työ johtajana Sortavalan energialaitoksella. Hän ei päässyt vieraaseen maahan.

Saimme sovittua kesäloman yhtä aikaa. Koska kielimuuri oli melkoinen, varasin riittävän ajoissa entisen pyhäjärvisen Matti Alinin tulkiksi. Hän osasi tiettävästi seitsemää kieltä ja hän oli venäjän kielen virallinen tulkki.

Lupasin Matille maksaa hänen toivomansa keikkapalkkiot. Halusin viranomaisten asettavan fokuksen isompien kalojen suuntaan intiimin vierailun ajaksi. 

Matti täytti tunnontarkasti mukanaan olevat kaavakkeet verottajaa varten. Minä en tehnyt mitään - kun en osannut - eikä minulla ollut tässä tuloja, vaan menetyksiä.

Menin vaimon veljen kanssa kohteliaisuudesta vastaan tulliin Suomen puolelle. Silloin minulla oli hyvällä moottorilla varustettu farmari- Opel. Siinä oli koneena 1.8i juomassa bensiiniä. Samanlainen auto oli pappi Oikarisella. Oikarisen Opel syttyi tuleen Mannerheimin patsaan kohdalla olevan suojatien liikennevaloissa. Palo oli räjähdysmäinen. Hyvä, että he pelastuivat.

Oikarisen rouva kieltäytyi tuon jälkeen enää nousemasta Opel- merkkiseen autoon. Rouva nosti niin kovan sätäkän, että Lassi joutui hankkimaan Toyota Corollan farmarin, joka onkin varma auto. Naisten kanssa pitää aina luovia. Turhaa on taistelu, palveluilla pärjää paremmin.

 

Ajelimme halki kesäisen Suomen. Ymmärsin, että venäläiset pitivät maisemista. Kävimme yhden kerran tauolla huoltoasemalla. Neuvoin heille, missä on se Room for Women. Muu porukka meni toiseen eriöön.

Silloin ei ollut – ainakaan meillä -kännykkää, että olisi voinut varoittaa kotiväkeä siitä missä ollaan tulossa.

Vaimo järjesti vieraille oman huoneen valmiiksi.

Esittelin heille talon. Kun oli juotu tulotsaikat, kutsuin Matin läheiseltä mökiltään tulkkaamaan.

Perheen pojalla oli toiveena, että hän voisi ostaa Ladan Suomesta. Hänellä oli jo ajokortti.

Tulkki lupasi lähteä mukaan Ylivieskaan asti autokaupoille, samaten sukulaismies. Perheen naiset jäivät meille. Heitä ei kiehtonut autokaupassa vetelehtiminen.

Auton hankinta sovittiin seuraavaksi päiväksi.

Minä lähdin ostoksille Rönkön kauppaan, kun auton ostajat olivat päässeet tien päälle. Naiset halusivat mukaan.

Vieraista rouva osasi vähän saksaa ja tytär paremmin englantia.  Sanoin, että he ovat varmassa tallessa, vaikka sotaväkeä tai poliisia ei näy. Ei tarvita passeja eikä itse asiassa kuulemisia täällä meillä. Mafia ei vaani lainkaan Suomessa.

Kauppareissu oli suuri elämys venäläisille naisille. Esittelin heille kasviksia, juureksia, maitotuotteita, leipiä, hedelmiä ja jogurtteja. Katsastimme makeishyllyt ja suklaamaailman ihmeet. Vieraat hämmästelivät eri kahvi- ja teelaatujen paljoutta.

Eniten venäläiset taivastelivat lihatiskiä, jossa oli erilaisia kalojakin. Oli sikaa, lehmää, vasikkaa ja kaikenlaisia valmiiksi leikattuja lihatuotteita.

Siikaa, ahvenia ja lohta ja kirjolohta oli tarjolla fileinä tai paloina sekä erikseen vielä savustettuja kalan puolikkaita. Oli siellä kokonaisena savustettuja siikojakin.

Pyysin myyjää leikkaamaan luuttomasta naudanpaistista mahdollisimman ohuita siivuja lihakääryleitä varten. Ostin jo juureshyllystä herkkusieniä ja Aurajuustoa.

Katselimme valmisruokia, kraavattuja lohifileen siivuja ja kylmäsavustettua kirjolohta.

Vieraita kiinnostivat suuret pakastinaltaat, joissa oli vaikka mitä, myös jäätelöä.

Ostin valmiiksi siivutettuja suolakurkkuja.

Venäjällä syönti ei ole mitään ilman suolakurkkuja ja snapsia kylmää viinaa.

Oluen paljoutta katseltiin hetki ennen kuin mentiin kassajonon imuun.

Kaupankäynnin käytännöt ihmetyttivät venäläisiä, kun lausuin kolminumeroisen koodisanan. Ällistys oli suuri, kun rahaa ei haistettukaan.

Illalla, kun päivystys oli muualla, esittelin rouvalle ja Pietarissa lääketiedettä opiskelevalle tyttärelle terveyskeskuksen. Katsottiin ovelta osastolle ja kuljettiin käytävillä. Esittelin oman vastaanottohuoneeni sekä toimenpidehuoneen. Varsinkin viimeksi mainittu ällistytti vieraita. Tuo tytär sanoi, että aiemmin vain yksi sairaala Pietarissa otti vastaan ampumavamman saaneita.

Nyt, kun entisessä Neuvostomaassa oli menossa myllerrys sen muuttuessa Venäjäksi, kaikki suuren kaupungin sairaalat ottavat vastaan paljon ammunnan uhreja. Naiset sanoivat, että mafiat ampuvat ihmisiä ja pelko on suuri.

 

Yhtenä iltana järjestimme vieraille grilli-illan. Se oli oikeasti myöhästetty päivällinen.

Kypsytimme pihvejä mahdollisimman tarkasti. Alumiinivuokassa muhivat juurekset hiljalleen. Näissä vuoissa on pieniä rakoja pohjassa. Niistä pääsee liika kosteus pois.

Vaimo teki salaatin erikseen.

Ruokaa nautimme grillikatoksessa kertakäyttöastioista.

Puhelimme kaikkea semmoista, mihin vain kielitaito riitti. Oli leppoisa, tyyni ilta.

Ruuan päälle lausuin ”hospodipomilui”. Venäläiset ymmärsivät sen.

Pyysin heitä laulamaan. Naiset esittivät hienosti Unohtumattoman illan, ja muitakin tunnettuja lauluja. Perheen poika oli niin uuden autonsa lumoissa, että hän vain kuunteli laulua ja puheita.

 

Matkaa päättyy aina. Niin nytkin.

Koska vierasparoilla ei ollut karttoja – eikä ehkä hyvää suuntavaistoakaan - ajoin edeltä autollani kohtuullista vauhtia. Vieraat tulivat perässä sopivan etäisyyden päässä.

Kun päästiin niin pitkälle, että oli vain yksi tie tulliin, pysäytin tien levähdyspaikalle. Siinä erosimme ja sanoimme jäähyväiset vieraille.

Venäläiset lähtivät ajamaan Ladalla tulliin. Olin maksanut vähän aikaisemmin heille täyden tankillisen bensiiniä, ettei heille tulisi vaikeuksia ennen Sortavalaa.

Minä tein U- käännöksen ja palailin ilman kiireitä kotiin. Kävin kahdesti huoltoasemalla tauolla.

Kotiin tultua kävin maksamassa päivärahat Matti Alinille. Hänestä oli suuri apu jokaisena päivänä vierailun aikana. Venäläiset sanoivat, että Matti puhui paljon parempaa venäjää kuin he itse.

Se oli paras mahdollinen kiitos tulkille, joka on jo nyt Taivaan kodissa.