Verenmyrkytys

 

Kyseessä on tila, jossa ihmisellä on niin voimakas tulehdus, että bakteerit kiertävät jatkuvasti tai sykäyksittäin verenkierrossa. Tilaa, jonka vieraskielinen nimi on sepsis, pitää epäillä aina epätavallisen huonokuntoisilla tai rajuoireisilla potilailla.

 

On hyvin tärkeää selvittää pesäke, mistä bakteerit joutuvat verenkiertoon tai se, mikä altistaa sairaan sepsikselle.

Aina ei löydy vammaa tai pesäkettä, vaan bakteeri on mennyt limakalvon läpi ja tunkeutunut verenkiertoon.

 

Syitä sepsikseen ovat äskettäin tehty toimenpide, perussairaudet, kuten sokeritauti, alkoholin käyttö, virtsatie- ja hengityselinoireet, pernan poisto, immunosupressiivinen lääkitys, haavat ja puremavauriot, hammasongelmat tai ulkomailla reissaaminen.

 

Immuniteettia heikentäviä lääkkeitä saa yhä useampi. Sitä ei äkkiä arvaakaan. Reumalääkitys, psoriaasin teholääkkeet, elimen siirron jälkihoito sekä lukemattomat krooniset tulehdussairaudet, kuten haavainen paksusuolentulehdus, Crohnin tauti ja muut harvinaiset tulehdussairaudet, joissa elimistön tulehdusvaste suuntautuu omia kudoksia vastaan.

 

Bakteereista, joilla on taipumus aiheuttaa verenmyrkytys ovat: aivokalvontulehdusbakteeri meningokokki, pneumokokki (yleensä keuhkokuume), Capnocytophaga canimorsus (koiranpuremabakteeri). Nämä aiheuttavat pistemäisiä verenvuotoja iholle tai laajempia vuotoläiskiä. Äkäisiä ovat myös yleiset tulehdusbakteerit streptokokki (angiina, keuhkokuume) ja stafylokokki (paiseet, keuhkokuume).

 

Koiran tai suden purema on vaarallinen. Luonto on järjestänyt asiat niin, että kun koiraeläin puraisee vaikka hirveä, saalistaja voi vetäytyä laumaansa odottelemaan.

Hirvellä on pian kova kuume ja basillit kiertävät veressä ja se makaa maassa. Siitä se on yhdenkin suden helppo tappaa, koska suuri eläin ei pääse karkuun eikä jaksa vastustaa repimistä. Koiran purema on siis otettava vakavasti.

 

Verenmyrkytyspotilaalle nousee äkkiä kuume ja hänen kuntonsa romahtaa. Kuume on yli 38 astetta tai sitten matala, koska elimistö ei enää jaksa nostaa edes kuumetta.

Pulssi on nopea ja verenpaine matala.

Hengitystaajuus tihenee ja joku paikka, tai koko keho tuntuu kipeältä. Lapsilla tämä ilmenee käsittelyarkuutena, jonka taitava lääkäri havaitsee lasta käsin tutkiessaan. Tällaisia havaintoja ei mikään kone korvaa.

Vilunpuistatukset kuuluvat taudin kuvaan, samoin väsymys, pahoinvointi, oksentelu sekä voimakas yleinen sairaudentunne.

Perussairauden oireet voivat pahentua, kuten sokeriaineenvaihdunnan meno sekaisin.

 

Tulehdusarvo, Crp on korkea ja valkosolujen määrä verikokeessa korkea. Niiden eri laatujen suhteet muuttuvat, niin että elimistö työntää hädässään verenkiertoon valkosolujen nuoruusmuotojakin.

 

Tarvitaan lääkärin käsin suorittama tutkimus. Potilaalta ja omaiselta saadut tiedot ovat tärkeitä. Pahassa tapauksessa potilas on sekava eikä omaisia tavoiteta.

Tarvitaan vain yllä mainitut kokeet ja kolme eri putkiin otettua veriviljelykoetta.

Mihinkään röntgeniin ei ole aikaa, vaan on aloitettava heti suoraan suoneen semmoinen antibioottien yhdistelmä, joka meillä Suomessa on kokemuksen mukaan ensisijainen.

 

Tässäkin asiassa on hyvin tärkeää, että Kanta-arkiston terveystiedot lääkityksineen, allergioineen ovat ajan tasalla, koska kuka vaan meistä voi sairastua missä vain Suomen alueella.

 

Henkilökohtaisesti olen aina vastustanut matkustelua ulkomailla, niillä, joilla on vakavia sairauksia. Mitä kauemmas itään mennään, sen todennäköisemmin sairastunut on kuoleman oma. Kuollut voidaan vielä ryöstää.

Bakteereista myös yleinen virtsatietulehduksen aiheuttaja, E. Coli, sekä klebsiella ja enterokokit pystyvät aiheuttamaan verenmyrkytyksen.

 

Hoito perustuu nesteytykseen ja antibioottihoitoon suoraan suoneen. Koska verenpaine on matala, potilas voi olla tajunnan rajamailla. Kyse on septisestä sokista, jolloin nesteen tarve voi olla monia litroja. Elimistön taisteluhormonia, noradrenaliinia voidaan käyttää verenkierron tehostamiseen.

Jos peruslääkityksen takia potilaalla on ennestään vähän valkosoluja, neutrofiileja, sairastunut voi menehtyä muutamassa tunnissa.

 

Jos potilasta hoidetaan terveyskeskuksessa ja saadaan selville keuhkokuume tai munuaistulehdus, joissa bakteerit voivat kiertää veressä, hoito suunnataan näihin tulehduksiin ja myös sepsistä vastaan.

 

Kuumissa maissa hoidettaessa nesteen perustarve on hyvin suuri. Kuuden päivän sodassa Siinailla hoidettaessa israelilaissotilaita, nesteen perustarvekin oli jo kahdeksan litraa vuorokaudessa. Arabit eivät tätä tienneet, ja tappiot olivat heillä suuret. Israelin armeija löysi erämaasta suuria määriä egyptiläissotilaiden kenkiä. Miehet olivat paenneet paljasjaloin vaarallista vihollista. Arabikulttuurissa on häpeällistä kuolla saappaat jalassa.

 

Eräkirjailija Leevi Karsikas kuvaa kirjassaan, miten hänen poikansa astui ruosteiseen naulaan kaukana Lemmenjoen kansallispuistossa. Silloin ei ollut kännyköitä käytössä tai niiden peitto ei ulottunut alueelle.

Kullankaivajat neuvoivat, missä on erämaapuhelin. Sieltä Karsikas soitti Ivalon terveyskeskukseen, lääkärille.

Olen ihaillut lappilaisen kollegan toimintaa, ja lukenut tuon kirjan uudelleen neljä kertaa.

Lääkäri soitti antibiootin apteekkiin ja ohjeisti sen henkilökuntaa, että pakkaus on vietävä postiveneeseen, joka ajaa Kultahaminaan. Pakkaukseen oli kirjoitettu nimi ja tieto sairaan olinpaikasta erämaassa.

Sopimus oli, että kulut voi maksaa erämaasta maalikyliin palattua. Hienoa toimintaa.

 

Jalka, johon naula oli pistänyt, oli hyvin kipeä ja kansan pelkäämä punainen juova nousi jalkaterästä ylöspäin.

On totta, että jos tulehdus nousee nivuseen asti, basillit voivat ryöstäytyä suuriin laskimoihin, ja kuoleman vaara on suuri.

No, Karsikkaan poika pelastui Lapin osaavan henkilökunnan ansiosta.

Koska antibioottipakkaus on kevyt ja pienikokoinen, Karsikas käveli ilman rinkkaa hakemaan Kultahaminasta eli Kultasatamasta lääkettä.

Yksi kullankaivajista pyysi samalla tuomaan hänen postinsa. Mukaan annettiin lukitun postilaatikon avain.

Kaikki meni muuten hyvin, mutta muovikassissa oleva kullankaivajan paketti painoi kolme kiloa ja sitä oli vaikea kantaa. Kassin kantoviilekkeet tuntuivat porautuvan sormien ihoon väkisin.

 

Perillä ilmeni – myöhemmin – että Karsikas oli kantanut suuren määrän viinaa kultamiesten ryypättäväksi.

Semmoista voi sattua, kun on liian auttavainen eikä kysy, millaista postia on odotettavissa!