Tuhkarokko

 

Tuhkarokko on herkästi tarttuva kulkutauti. Sen osoitettiin olevan viruksen aiheuttama 110 vuotta sitten.

Epäillään, että virus on peräisin, ja tullut ihmisen riesaksi, sioista.

Virus muistuttaa sikotautivirusta, koiran penikkatautivirusta sekä naudan ruttovirusta.

 

Tuhkarokko tarttuu hyvin herkästi. On todettu, että tartunta voi tulla hotellissa jopa ilmastoinnin kautta. Virus loikkaa uhriinsa silmän sidekalvon ja hengitysteiden limakalvon kautta.

 Tiedetään, että epidemia saadaan kuriin, jos 92 – 96 prosenttia väestöstä on saanut rokotuksen.

Nykyään se annetaan osana MPR- rokotusta lapsille. M on Morbilli (tuhkarokko), P on parotitis (sikotauti) ja R on rubeola (vihurirokko).

Sikotauti on rauhasten tulehdus. Se voi tulehduttaa lapsen tai nuoren kivekset ja silloin seuraa hedelmättömyys, jota ei voi parantaa.

Vihurirokko odotusaikana tuottaa vammaisuuden syntyvälle lapselle.

 

Tuhkarokon lisätaudit ovat vaarallisia. Pahinta on aivotulehdus ja krooninen subakuutti sklerosoiva panenkefaliitti, myös aivoja vaurioittava jälkitauti. Nämä jättävät lapsen invalidiksi.

Verestä voivat hävitä trombosyytit. Silloin on seurauksena verenvuotoja ihoon ja sisäelimiinkin, jolloin tauti tappaa.

Virus voi vahingoittaa silmiä. Kehitysmaissa tauti on melko yleinen sokeuden syy. Ripulia voi olla, joka vie hengen pienokaiselta kehitysmaissa, korvatulehdusta, nenän onteloiden tulehdusta ja keuhkokuume. Tuhkarokon sairastaminen voi aktivoida piilevän tuberkuloosin.

 Tuhkarokko on vaarallisin neljän kuukauden iästä kolmeen vuoteen. Kuolleisuus voi olla 25 – 50 prosenttia. Arvellaan, että tuhkarokko tappaa joka vuosi puoli miljoonaa ihmistä.

Jos aikuinen on sairaalloinen tai immuunipuolustus ei ole hyvä, tuhkarokko vie hautaan, koska virukseen ei ole lääkettä.

 

Tuhkarokko alkaa täplikkäällä ihottumalla korvien takaa, päästä ja kaulalta. Siitä ihomuutos leviää vartalolle ja viimeksi raajoihin.

Virus on ovela: se tarttuu jo pari päivää ennen sairauden oireiden ilmaantumista muihin.

Virus tarttuu viisi päivää vielä ihottuman ilmettyä eteenpäin väestössä.

 Kuume nousee ihottuman myötä, silmät verestävät ja poskien limakalvoille ilmestyvät Koplikin täplät. Ne ovat sinertävän valkoiset väriltään.

 Tartuntahetkestä 12 – 14 päivän päästä tulevat esille tuhkarokon oireet: nuha, yskä, silmien punotus ja kuume. Silmät ovat valonarat.

Ihottuma on alkuun pilkkumainen ja hieman nypyläisen tuntuinen. Sitten ihottuma tummenee ja muodostaa läiskiä poskille, niskaan, rinnalle ja koko vartalolle.

Ihottuma vaalenee samassa järjestyksessä kuin se levisi, mikä on erikoista. Runsaassa viikossa ihottuma katoaa tyystin.

 

Ennen pelastavan rokotuksen kehittämistä mainitaan Färsaarten epidemiassa kuolleen 2,8 % väestöstä. Alle vuoden ikäisistä lapsista kuoli lähes 29 %.

Fidzi-saarten epidemiassa menehtyi 28000 – 40000 henkeä, joka on 19 – 27 % kaikista asukkaista.

 

Suomessa aloitettiin neuvoloissa rokotukset vuonna 1975.  Toimenpide hävitti maastamme epidemiat. Rokotussuoja kestää 15 – 20 vuotta. Se ei siis ole pysyvä, jonka antaa taudin sairastaminen.

Jos rokotuskattavuus on riittävä, rokotus antaa erinomaisen avun ennenaikaista kuolemaa ja invalidisoitumista vastaan.

Ulkomailla, jossa tiheän asutuksen keskellä on väestöä, joka on laiminlyönyt rokotusten ottamisen, on toistuvasti ankaria epidemioita. Niihin on liittynyt aivotulehduksia ja kuolemantapauksia runsaasti.

 

Rokotusten avulla on saatu häviämään kokonaan vain isorokko vuonna 1977. Poliohalvauksen vastainen työ on ollut välillä hyvin lähellä myös onnistua, mutta levottomuudet ja harhaluulot Pakistanissa ja Intiassa ovat saaneet viruksen säilymään väestössä. Sieltä virus leviää ajoittain matkustavaisten mukana muualle. Tähän ovat vaikuttanet myös sodat, jotka ovat panneet yhteiskuntien systeemit sekaisin. Silloin rokotusten antaminen on ollut vaikeaa.