Nivelrokko eli Pogostan tauti

 

Niveljalkaisten levittämiä tauteja esiintyy kesäaikaan jonkun verran. Tyypilliset välittäjät ovat hyttyset ja puutiaiset.

 Jänisrutto on bakteeritauti. Se on hyttysten levittämä. Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksot ovat taudin endeeminen eli kotialue. Sairautta alkaa esiintyä kesä-heinäkuun vaihteesta, ja sitä ilmenee aina syksyyn asti.

Sairaus on usein pitkällinen sekä yleiskunnon heikoksi painava sairaus, joka ilmenee imusolmukkeiden paiseina tai keuhkomuotona.

Kirjoittajan kotikunnassa oli sata tapausta yhtenä kesänä pari- kolme vuosikymmentä sitten. Sairastuneita lapsia oli viisi. Heidät hoidettiin Oulun yliopistosairaalassa. Tauti on yleisvaarallinen.

 

Puutiaiset levittävät laidunkuumetta, joka voi tarttua ihmiseenkin.

Tunnetumpi on puutiaisten levittämä Lymen tauti eli borrelioosi.

Sen aiheuttaa spirokeettabakteeri.

Ajoissa todettuna tämä tauti paranee hyvin, mutta jos se pääsee keskushermostoon, tauti voi olla tappava. Borrelioosi aiheuttaa kummallisia oireita pitkittyessään, kuten kuppatautikin. Molempien aiheuttajana on korkkiruuvin näköinen spirokeetta.

 

Puutiaisten kautta tarttuu myös Kumlingen tauti eli puutiaisaivokuume. Sitä vastaan on kehitetty tepsivä rokote. Sairaus on useimmiten lievä, mutta aiheuttaa osalle sairastuneista erikoisia oireita, kuten toisen korvan kuuroutta tai luonteen muutoksen. Tämä voi olla hyvin rasittava.

 

Syyshyttyset levittävät nivelrokkovirusta. Kyseessä on Sindbis- virus.

Tämä sairaus keksittiin 1970- luvulla. Tarkkanäköinen terveyskeskuslääkäri Ilomantsin kylässä teki ensimmäisen diagnoosin. Kylä on pogosta Karjalan murteessa, mistä johtuu taudin toinen nimi.

 

Lääkäri lähetti verikokeita tutkittavaksi eteviin laboratorioihin eteläiseen Suomeen. Näytteistä löytyi Sindbis-viruksen vasta-aineet, niiden nousu. Se vahvisti tuoreen tartunnan.

Siihen aikaan lähimmät tämän viruksen sukulaiset oli tavattu Egyptistä.

 

Olin hiljattain lukenut sairautta koskevan artikkelin. Eikös käynyt niin, että seuraavalla päivystysvuorolla edessäni istui Pogostan tautia sairastava potilas. Hän oli ensimmäinen tässä kunnassa.

 

Nivelrokon taudinkuvaan kuuluu vihurirokkoa tai tuhkarokkoa muistuttava ihottuma. Se kestää useimmiten alle viikon. Esiintyy lihaskipuja sekä lievä kuume.

Väsymystä, päänsärkyä ja pahoinvointia on joillakin.

Nivelsärkyä esiintyy ranteissa, sorminivelissä ja joillakin nilkoissa ja polvissa. Useimmiten sairastuneita niveliä on kolmesta viiteen. Särkyä, pöhötystä ja liikearkuutta ilmenee nivelissä.

 

Sairaus paranee useimmiten itsestään, mutta osalla niveloireet pitkittyvät viikoiksi, kuukausiksi jopa vuosiksi. Tällöin joudutaan tekemään erotusdiagnostiikkaa nivelreumaan nähden.

 Koska tauti on salaperäinen, vähän tunnettu ja sairastuneita vuodessa on vain kymmeniä tai satoja, kenellekään ei ensimmäisenä tule mieleen nivelrokon mahdollisuus. Ajoittain tähän tautiin sairastuu tuhansia ihmisiä. Viidellä prosentilla väestöstä löytyy verikokeessa vasta-aineita Sindbis- virusta vastaan. Se tarkoittaa neljännesmiljoonaa ihmistä Suomessa.

 

Nivelrokkoa on eniten Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Savo, Keski-Suomi sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa ovat yleisimmät nivelrokon esiintymisalueet.

 

Diagnoosi perustuu tyypilliseen taudinkuvaan ja virusvasta-aineiden määrittämiseen. Verikokeissa löytyy tuoreen tartunnan merkit tai kahden viikon – parin välein otetun näytteen välillä on merkittävä vasta-ainepitoisuuden nousu.

Hoitoon käytetään tulehduskipulääkkeitä oireiden mukaan.

Otin sairastuneiden isoista nivelistä reippaita määriä nivelnestettä. Pistin sen jälkeen sairaisiin niveliin kortisonia, vaikka sitovaa näyttöä tästä lääkitsemistavasta ei ollut tietooni tullut. Polvinivelen nestepöhö kyllä selvästi väheni.

 On varmaa, että keskuudessamme on ihmisiä, joilla on nivelreumaa muistuttavia, pitkällisiä vaivoja, mutta reumakokeet ovat negatiiviset.

Kansa sanoo, että on olemassa reumaa, joka ei näy kokeissa. Osan näistä tapauksista selittää pitkittyneet nivelrokon eli Pogostan taudin oireet.

 

Luonnossa on paljon mystistä, jolle ei ole helppo löytää selitystä.

Kun teerikanta on runsas, näillä linnuilla todetaan 80 prosentilla pogostantautivasta-aineita.

Sitten alkaa teerimäärän alamäki. Kun on katovuosi, vain harvalla teerellä on vasta-aineita.

Arveltiin aluksi, että vihdoinkin löytyi syy kanalintujen seitsemän vuoden kannanvaihtelun sykliin, joka on ollut sata vuotta arvoitus.

Tutkimuksia jatkettaessa tulokseksi jäi käsiin vain tyhjää. Ei voitu osoittaa sitovasti kanalintujen kannan vaihtelun ja Sindbis- viruksen välistä yhteyttä.

 

Ekosysteemien toiminnassa on paljon arvoituksia. Siksi on varjeltava luontoa kaikin tavoin pehmeästi käsittelemällä.