Luulo ei ole tiedon väärti

 

Otsikkona on sananlasku, joku on täydelleen oikea. On luotettava vain faktoihin ja tutkimuksiin, joiden tulokset ovat yksiselitteiset.

Meillä on ollut kauan ihan hyvä linja turvallisuuspolitiikassa. Oma puolustus ja asevelvollisuusarmeija ovat olleet sen selkäranka. Lisänä on vielä sanoutuminen irti ydinaseista.

Neuvostoliitto oli jäykkä, mutta ennustettavasti toiminut suurvalta. Se hyväksyi Suomen asenteen turvallisuusasioissa täysin. Nyt asiat ovat muuttuneet. Itäinen naapurimme on arvaamaton ja vähän joka suuntaan painostava. Se asettaa ehtoja muille, mutta ei silti takaa mitään turvaa muille maille.

Täytyy sanoa, että Baltian maat kävivät kovan koulun neuvostojärjestelmän sisällä. Ne tuntevat yhä nahoissaan sen eivätkä millään halua samaan todellisuuteen uudelleen. Siksi kaikki kolme maata liittyivät Natoon.

Ukraina, joka ei ole tehnyt mitään väärää, joutui Venäjän paloittelemaksi ja nyt kammottavaan sotaan syyttä, suotta. Esimerkki pelottaa niin minua kuin muitakin.

Olen kääntynyt Natoon liittymisen kannalle. Siihen ei olisi mitään syytä, jos itänaapuri olisi Ruotsin kaltainen yhteiskunta. Koska ei ole, meidän tulee aloittaa Ruotsin tieten neuvottelut kaikessa hiljaisuudessa.

Tuskin Venäjä olisi hyökännyt Ukrainaan, jos maa olisi ollut Naton jäsen ja sen armeija laitettu iskukuntoon. Ennalta ehkäisy on monissa asioissa paras. 

Jo nyt armeijamme varustus on Pohjois-Atlantin Puolustusliiton kanssa yhteensopiva. Meillä on vielä oikeastaan vain joka sotilaan ase, kivääri, muista poikkeava. Sen kaliiberi on 7.62 x 39 patruunalle. Ase on hyvä ja toimiva, kotimaisen tehtaan laadukas peli. Nato- mailla on käytössä 7.62 x 51 patruuna. Se on voimakkaampi ja tuttu meille miehille kolmenollakasina.

Käyttö hirviaseena on yleistä, koska kunnollisella riistaluodilla varustettuna isokin eläin kuolee äkkiä. Aseeseen saa kevyempiä luotipatruunoita, joita käytetään lintujahdissa.

USA käyttää armeijansa kiväärissä 5,56 x45 kaliiberin patruunaa. Kuulan lähtönopeus on noin kilometri sekunnissa. Kevyt luoti tekee kauheaa jälkeä osuessaan.

Vihollisen sotilasta ei ole edullista sodassa tappaa, vaan vammauttaa niin, että neljästä kuuteen miestä joutuu kuljettamaan haavoittuneen kentältä hoitoon. Saattajat ovat silloin poissa rivistä.

Venäjäkin on hoksannut saman asian, ja sen armeija käyttää omaa innovaatiotaan, 5,45 x39 patruunaa rynnäkkökiväärissään tämän meidän armeijan patruunan rinnalla.

On tunnettava uhka. Se on viisautta. 

Näätäeläimet ovat viekkaita ja hyvin voimakkaita kokoonsa nähden. 

Tiedetään, että kärppä pystyy tappamaan ukkometson. Se näyttäytyy tahallaan eikä metso arvaa pientä eläintä varoa. Juuri silloin kärppä käy salamannopeasti kurkkuun kiinni ja tappaa. Se voi kiivetä puuhun, jossa kanalintu nukkuu oksalla huolettomana. Metso ei tajua, että elämä jatkuu vain noin sadan metrin pakolennon verran.

Ahma tappaa poron tai metsäpeuran ja kauriin helposti. 

Amerikan mäyrä on toisenlainen kuin meidän mäyrämme, joka syö matoja, kasveja ja kuolleita pieneläimiä.

Amerikan mäyrä liikkuu hämärissä ja yöllä, vaanii, ja se käy kurkkuun kiinni ja tappaa. Sekin asustelee maan alle kaivamissaan käytäväpesissä. Sillä on terävät kynnet ja vahvat leuat. On turha enää miettiä vastarintaa, kun tämä eläin on jo kurkussa kiinni.

Tappajan katse. Amerikan mäyrä.

On siis syytä varovaisuuteen sekä katsoa asemansa ajoissa.