Poliittinen
vastuu
Otsikon
mukaista termiä käytetään usein kriisien ja vaalien aikaan. Julistetaan, miten
pitää tuntea poliittinen vastuu.
Englannissa
tunnetaan hyvin herkästi tuo poliittinen vastuu. Siellä pienenkin mokan tehnyt
ministeri heti eroaa.
Muistamme vielä Profumo-skandaalin. Puolustusministeri Profumo kävi vetämässä vieterinsä saman naisen luona kuin Neuvostoliiton suurlähetystön virkailija, joka samalla oli vakoilija. Pelättiin salaisuuksien siirtyvän venäläisille tässä salaperäisessä toiminnassa.
Ministeri
joutui eroamaan, vaikka hän ei ollut tehnyt rikosta, mutta kyllä menetellyt
sopimattomasti.
Viime vuosikymmenten aikana muutama ministeri on pikku mokan vuoksi Britanniassa eronnut heti. Yksi oli kävellyt miesystävänsä kanssa puistossa, mistä nousi kohu. Kansa ihmetteli sitä, että ministeri oli homoseksuaali. Ei se rikos ole, mutta konservatiivisessa maassa seurustelu pitää nähtävästi hoitaa yleisöltä piilossa.
Meillä
oli yhteen aikaan kunnan johtaja, joka vastusti Haapajärveä, jonka kanssa
yhteistyö olisi pitänyt lopettaa terveydenhuollon alalla. Olipa puoluekin – nyt
jo edesmennyt – jossa oli haapajärvisten vastainen henki. Oli unohtunut
Paasikiven aksiooma, että kaikki alkaa tosiasioiden tunnustamisesta.
Haapajärvi on säilyttänyt asukaslukunsa, me emme.
Haapajärvi
on säilyttänyt runsaasti erikoisliikkeiden palveluja, meillä on paljon
liikkeitä kuihtunut.
Haapajärvellä
on valtava saha, meillä ei enää.
Minä
olen kaiken tämän muutoksen aikana joutunut yhä enemmän asioimaan
Haapajärvellä. Minua ei siellä tunneta. Kaikissa liikkeissä olen saanut
huomaavaista ja hyväntuulista palvelua, kuten kyllä kotipaikkakunnallakin.
Haapajärvellä on säilynyt poliisilaitos, meillä ei. Meillä ei tahdo mikään rikos selvitä, koska muualta kotoisin olevat poliisit eivät tunne meidän kunnan pappenheimilaisia.
Haapajärvi on ollut valtion ohjauksessa talouden alalla. Ei se ole mikään häpeä, mieluummin ansio, sillä siellä kunnan infrastruktuuri on pantu kuntoon ja ympäristö kaunistettu, Kalajokea on hoidettu hyvin. Rahat ovat menneet oikeisiin kohteisiin. Sen huomaa, kun ajaa autolla tuon paikkakunnan lävitse.
Naapurikunnassa on aseliike, joka on maankuulu. Olen itsekin asioinut siellä monesti sekä tilannut matkahuollon kautta patruunoita. Kerran sain seuraavana päivänä Tervon kuntaan asti kiväärin patruunoita matkahuoltoon. Siellä taas ei ihmeekseni kysytty henkilöpapereita lainkaan, vaan palveltiin hyvin.
Jo
edesmennyt kirjailija Karsikas valitteli minulle, ettei pyyn vihellys enää
kuulu hänen korviinsa. Näin mieliriistan metsästys oli vaikeutunut
merkittävästi. Neuvoin häntä menemään Haapajärvelle Olkkosen liikkeeseen ja
ostamaan sieltä niin sanotut kuulevat kuulosuojaimet. Sellaisista hän ei ollut
mitään kuullut. Karsikkaan omaiset julkaisivat kirjailijan kuoleman jälkeen hänen novelleistaan kootun kirjan. Kirjoitukset olivat olleet "pöytälaatikossa". Yhden nimi oli Kuulevat kuulosuojaimet!
Sanoin, että hänen ikätoverinsa, pystykorvalla kanalintuja metsästävä Erkki Tuominen, kertoi ihan televisiossa, että hän ei kuule enää koiran haukkua. Siksi hän hankki kuulevat kuulosuojaimet. Jopa alkoi pystykorvan haukku kuulua. Tuominen kertoi, että kun haukkuvan koiran vaalea häntä näkyy, on aika ottaa suojaimet pois. Loppu menee jo näköaistin avulla, ja hyvin meneekin.
Himo korkeaan luottamusasemaan näyttää olevan poliitikoilla suuri.
Eräs
kansanedustaja tuomittiin kriminaalirikoksesta, mutta hän vain istui
eduskunnassa kuin tatti. Mies ei tuntenut poliittista vastuuta.
Mielestäni
oikeudessa rikoksesta tuomittu ei sovi edustamaan kansaa missään, ei
aluevaltuustossa eikä kunnanvaltuustossa eikä kirkkovaltuustossa.
Puolueiden
pitäisi olla niin reiluja, että eivät ota edes ehdokkaaksi tällaisia
henkilöitä.
Antaisitko sinä pankkitunnuksesi henkilölle, joka on tuomittu rosvoksi?
Ei
asioiden hoito ole niin sanottua rakettitiedettä, vaan reiluutta,
ystävällisyyttä ja vastuun tuntevaa hommaa. Ihan menee Ison Kirjan viittauksen
mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti