Henkselit

 

Isäni ei käyttänyt vyötä kuin tumman puvun kanssa. Muutoin hänellä oli olkaimet eli henkselit. Isä käytti niistä nimeä hinsselit.

Meille kolmelle lapselle eivät olkaimet kelvanneet. Piti olla vyö. Se sopi erinomaisesti farmareiden kera.

Vyöhön kiinnitettiin revolverikotelo, jonka äiti pitkän painostuksen jälkeen suostui ompelemaan. Materiaksi kelpasivat loppuun kuluneet ja reikiintyneet sadelahkeet.

Niistä tuli hyvät kotelot minulle ja pikkuveljelle.

Teimme heinätöitäkin lonkalla Coltia muistuttava tussari. Samaistuimme voimakkaasti lännensarjoihin. Niitä lukivat siihen aikaan melkein kaikki aikuisetkin.

Seurasin äidin ompelua tarkasti. Hän käytti paljon sormustinta, huomasin. Kaikki neulat olivat neulatyynyssä. Pisimmät laidalla ja lyhyimmät sekä nuppineulat sisimpänä.  Jotenkin neulatyyny muistutti siiliä. Sen kangas oli punaista. Tyynyn pohjassa saattoi olla huopaa ja sisällä varmaankin tiukkaan topattua vanua.

Vahvaa kangasta tai nahkaa ommellessa äidin käytössä oli terävä naskali, jolla oli loivasti kaareva neula. Paksuun ompelukseen käytettiin pikilankaa, joka oli kestävää.

 

Liikuntakyky heikkeni minulta, ja lopulta se meinasi mennä kokonaan vuonna 2015. Huomasin, että kaikki virkahousut olivat alkaneet tulla ahtaiksi. Se johtui liikunnan määrän voimakkaasta vähenemisestä. Muutaman vuoden kuluttua useat housut eivät enää mahtuneet päälle. Vein noin kolmet kymmenet hyvät housut kirpputorille. Samalla vein sinne useita irtotakkeja.

Kun operaatio parin vuoden päästä palautti kävelykykyä huomattavasti, aloin ostaa uusia vaatteita. Mukavan väljät housut pyrkivät laskeutumaan, koska käytin vyötä. Sen kireälle veto tuntui epämiellyttävältä.

 

Silloin muistin isän henkselit. Mutta, housuteollisuus ei enää ommellut nappeja housujen kaulukseen, kuten ennen.

Minun piti vaimon avustamana alkaa ommella nappeja housuihin olkaimia varten. Olin toki vuosien mittaan ommellut yksittäisiä, irronneita nappeja takaisin sijoilleen, mutta nyt oli edessä ihan selvä urakka.

Kaipasin kovasti äidin neulatyynyä. Meillä neulat ovat pienessä muoviboksissa. Sen pohjalta neulaa onkiessa sain monta kipeää pistoa sormen päähän.

Sormustin meiltä löytyi. Sen oli tuonut lapsuuden kodistani, kuten naskalinkin.

Monet heikkolaatuiset henkselit loppuun asti venytettyäni tilasin Trendhim- liikkeestä englantilaismalliset olkaimet. Niissä on selän puolella vain yksi kimmoisa kuminauha. Se päättyy paksusta nahasta valmistettuun osaan, joiden päissä on halkiot napeille.

Olkainten alaosia kuvattuna Canon Powershot- kameralla. Yksityiskohdat olivat minulle hyvin tärkeitä tutkimustyössä. Vain tosiasiat selvittämällä aukeni tie diagnoosiin!

Yksityiskohta laadukkaista olkaimista.

Selän yläosan kohdalla nauhaosa haarautuu kahtia. Edessä nauhaosat laskeutuvat olkapäiltä kohti housun kaulusta.  Kiinnitysosat ovat samanlaiset kuin takanakin, paksua nahkaa halkioineen.

 

Tilasin nappeja netin kautta. Kun vaimo sai tietää nappien koon, hän kiivastui ja sanoi, että semmoiset napit ovat täysin kelvottomat. Vaimo löysi kätköistään oikean kokoiset napit.

Peruin tilauksen kahdesti, mutta sitten huomasin, että liike olikin saksalainen. Eivät ymmärtäneet, että peruin tilauksen, vaan tinkasivat maksua ennen kuin juttu nytkähtäisi eteen päin. Silloin vastasin vaatimukseen: ” The Order is cancelled”. Jopa uskoivat.

Oli mukava ommella nappeja kahteen talvihousuun ja neljään kesähousuun. On vapauttavaa käyttää olkaimia. Ei se ole vanhoillista.

Näin televisiosta, että kalliisiin pukuihin pukeutuvat Englannin ja Amerikan huippulehtien toimittajat ja muut herrat käyttävät yhä olkaimia.

Kun toimistoissa on kesällä kuuma ilma, he heittävät takit ja liivit pois. Silloin näkyy, että olkaimet ovat hyvin koulutettujen herrojen käytössä. Kravattia he eivät heitä pois, vaan ovat muodollisia ja tyylikkäitä.

Ihastelen monilta osin englantilaista yhteiskuntaa. 

Siellä on rannoilla, toreilla ja kaduilla paljon pienyrittäjiä - todellisia työläisiä - jotka palvelevat asiakkaita hyvin, ovat ystävällisiä ja reiluja. Varmaankaan he eivät ole rikkaita, mutta englantilaisessa kulttuurissa eläminen on heille hyvin tärkeää, kotoista ja turvallista. 

Näyttää siltä, että asiakkaatkin ovat systeemiin kiintyneet eivätkä vaadi luksusta ja amerikkalaista höyhötystä, joka on monesti pinnallista. Yrittäjällä on aina hyvä sana varastossa niin kainolle neidille kuin Scotland Yardin murharyhmän komisariolle. Kaikki käyttävät samoja palveluja. Se on minusta hienoa.

Yksi tuttu esitteli minulle ällistyttävän keksinnön. Hän oli ostanut henkselit, joissa on päissä nahkalenkit. Niiden kautta kulkee vyö! Nappeja ei tarvita. Fiksua.

Mahakumpu ei haittaa, kun on olkaimet eikä vyö ei ole kiristämässä. Puolitangossa roikkuvat housut ovat minulle kauhistus. Ryhdikkyys siinä kärsii vakavasti.

Suosittelen tekemääni ratkaisua kaikille, joilla vyö puristaa ja housut laskeutuvat alaspäin kiusallisesti. Vanha konsti on parempi kuin uusi eli vyöremmi.

Tilatessa olkaimia netin kautta, muista hakusana Trendhim, ja siirryt aateliin!