torstai 29. heinäkuuta 2021




 

Suuri ampiaiskesä

 

En ollenkaan vihaa ampiaisia, mutta joskus niistä muodostuu riesa, joka vaatii kovia toimenpiteitä.

Ensimmäisen pesän huomasin mökillä. Vesipumpun luona yksi ampiainen iski pojan päähän, mutta tiheä pystytukka pelasti hänet pistolta.

Näkyi, että viiden metrin päässä hyökkäyspaikasta ampiaisia virtasi räystään alta ullakolle.

Parvi on matala eikä sinne ole ihmisellä pääsyä. Laitoin mökin ollessa uusi kaikkiin seinän ylimmän hirren ja katon välisiin aukkoihin minkkiverkosta kulkuesteet linnuille, oraville, näädille ja muille ei-toivotuille vieraille. Koska ampiaiset eivät jatkuvasti hyökkää, ei ole syytä niitä häiritä toistaiseksi.

 

Vaimon kotitalon pihalla on kestopuulankuista ja laudoista tehty koroke, jolla on penkkejä sekä suuri pöytä. Vieressä on grilli ja toinenkin pöytä. Tässä on grillattu ja ruokailtu sukulaisten kesken monina vuosina.

Korokkeen yhden laudan alle ampiaiset ovat tehneet pesän sateen suojaan kenenkään huomaamatta.

 

Vieraiden istuessa pöydässä pientä lasta pisti ampiainen päähän. Kaikki pakenivat ja äiti hoivasi surkeasti itkevää lastaan.

Tutkin asiaa. Havaitsin, että ampiaiset laskeutuivat korokkeen eteläpäähän, ja siinä olevasta lautojen välisestä raosta ne painuivat näkymättömiin.

Kävin peittämässä sanoma- ja muilla lehdillä parin neliömetrin alueen niin, että vain puoli metriä pitkä osa lautojen välistä rakoa jäi vapaaksi. Siitä kulki jatkuva ampiaisten virta sisään ja ulos.

 Annoin tilanteen pesällä rauhoittua illan, yön ja seuraavan aamupäivän.

Kävin ostamassa ampiaisten tuhoamiseen tarkoitettua suihkemyrkkyä.

Kun vain yksi ampiainen partioi korokkeen yläpuolella vahtia pitämässä, hiivin nopeasti paikalle, suihkutin myrkkyä vahtiampiaisen päälle, ja lautojen välisestä raosta pesän suuntaan sekä päin raosta nousevia ampiaisia.

Lopuksi pajun oksalla särjin pesän ja suihkutin alueelle lisää myrkkyä, jolloin muista hommistaan palaavat hyönteiset saisivat siitä tappavan annoksen. Lopullinen tulos näkyy vasta päivän tai kahden kuluttua. 

Niin sanottu pistetuli olisi tehokkain, mutta nyt sen esti lauta, jonka alle ampiaiset olivat rakentaneet pesän.

Meillä on ollut kotona iso kattoremontti. Ammattimiehet laittoivat vanhan huopakaton päälle ruoteet ja niihin aluslaudat. Ilmaraon ylle he kiinnittivät  pellit piiloruuvauksella. Se on uudehko kiinnitystapa. Työ kesti neljä päivää. Samalla miehet maalasivat räystäslautoja ja sen uuden lautaisen puurakenteen huolellisesti.

Siinä hommassa ilmeni, että ampiaiset hyökkäilivät toistuvasti kattoa viimeistelevien kimppuun. Yksi miehistä joutui työskentelemään pensseli toisessa, myrkkypullo toisessa kädessä.

Ampiaiset olivat hyvin aggressiivisia. Minua hävetti tämmöinen työn häirintä. En ollut saanut aikaisemmin pienintäkään aavistusta tuhohyönteisistä, joiksi lasken ampiaisetkin.

 

Talon eteläpuolella, katon lounaiskulmassa työmiehet joutuivat pakenemaan telineiltä monesti. Minua kismitti maalaustyön vastustus yhä enemmän.

 

Kattourakka jatkuu vielä piipun ja ilmanvaihtotorvien pellityksellä, lapetikkaiden ja kävelysillan asennuksella. Toinen yritys tekee nämä työt. Lisäksi pitää asentaa räystäskourut ja syöksytorvet entisten, jo vaurioita pintaansa saaneiden tilalle.

 Nämä työt ovat vaarallisia, jos ampiaiset hyökkäävät kimppuun paikassa, josta ei pääse pakoon.

Ostin lisää torjunta-aineita ja etsin käsille Saksan armeijan maastohatun, jossa on kohtuullisen leveä lieri. Sen päälle kokeilin hirvikärpäshuppua, joka on peräisin alkuperäisen Erätukun ostoksista.

Hatun lieri piti juuri sopivasti hupun kudoksen kaukana ihosta, jolloin ampiainen ei pääse pistämään. Käsiä suojaamaan varasin kyynärvarren puoliväliin asti ulottuvat suojahansikkaat. Ne on tarkoitettu kalastukseen kylmänä vuodenaikana.

 

Sovittiin taktiikasta. Sen mukaan vaimo valaisi koko ajan suurta pesää talon vintillä kirkkaalla taskulampulla ja minä ryömin suojavarusteet paikoillaan ampiaispesän tuntumaan sivulta päin.

 

Metrin päästä näin, että vahtiampiainen kiersi pesän lentoaukon ympäristössä omaa kierrostaan. Suihkautin sen tainnoksiin. Sen pudottua suihkutin pesän aukkoon runsaasti torjuntamyrkkyä. Lopuksi kävin kaksin käsin pesään kiinni ja hieroin sen litteäksi hanskojen välissä. Pesän sisällä tuntui olevan suuri levy munakennoa.

Vaikutti siltä, että tästä suuresta pesästä ei pelastunut yksikään pakoon.

 

Talon katon lounaisnurkalla olevaan pesään emme pääse kiinni, koska eristevillojen päällä ei ole laudoitusta sinne asti.

Kävin jo päivällä tutkimassa paikan, josta ampiaiset menevät räystään aluslaudoituksen raosta sisälle.

Valmistin riman, jonka yläpäähän porasin reiän. Sen ja surrauslangan avulla kiinnitin kymmenen metriä pitkän roikan pistokepään sopivasti riippumaan rimasta.

Roikan päässä on kaksi paikkaa sähkölaitteille. Molempiin paikkoihin työnsin Raid- merkkiset karkottimet. Sähkövirta kuumentaa niiden mekanismia, jolloin nesteestä haihtuu myrkkypitoinen aine ilmaan.

 Kun panin roikan kiinni Zhuko- pistorasiaan, systeemi käynnistyi.

 

Testasin tämän tavan toiminnan jo silloin, kun olin vielä töissä.

Joka aamu ja ilta, kun avasin autotallin ovet, ampiaiset hyökkäsivät kimppuuni. Piti rynnätä kovalla vauhdilla autoon. Päivä päivältä piina paheni, koska ampiaisia tuntui olevan aina vaan enempi ja ne olivat entistä äkäisempiä.

Pesä oli juuri oven yläkamanan yläpuolella. Onneksi siinä oli juuri sopivalla kohdalla naula, jota käytettiin apuna, kun muikkuverkoista päästelin kaloja vaimon isän kanssa. 

 Illan hämärässä asetin saman roikan pään riippumaan naulasta. Siinä oli silloin vain yksi Raid- karkotin, josta myrkkyhuuru nousi ylöspäin pesää kohti.

Seuraavan aamuna sain rauhassa ottaa auton tallista. Yksikään pistiäinen ei hyökännyt. Tallin lattialta laskin 42 kuollutta ampiaista.

 

Illalla, kun palasin vaimon kanssa ullakon pesän hävityksestä ja olimme avaamassa päätyovea, yllättäen kimppuun hyökkäsi suuri parvi ampiaisia. Yksi niistä pisti vaimoa otsaan kipeästi. Nopeasti lentäviä pistäjiä suorastaan kiehui talon parvelle johtavien portaiden yläpään tasanteen alla. Pako oli ainoa oikea ratkaisu.

Tasanteella on kestopuulaudoitus, missä on raot lautojen väleissä. Lautojen yläpuolelle laitoin itse vuosia sitten filmivanerista kaltevan tason, joka johtaa veden pois talon seinän vierestä. Vesi putoaa vanerin ulkoreunasta valokatteen päälle ja siitä räystäskourun kautta syöksytorveen ja maahan.

Sateelta suojaan ampiaiset olivat rakentaneet valtavan pesän. Ne olivat olleet pitkään ketään häiritsemättä. Nyt toistuva kulku portaita pitkin parvelle, ja vanerilevyn rytinä sai pesän asukkaat ärtymään.

Sisälle taloon oli vaikea päästä. Juuri tästä ovesta kuljemme kotiin aina. Etuovi on vieraille.

Koska minulla oli kaikki suojavarusteet paikoillaan, aloitin sumutuksen, mutta se ei ampiaisten suuren määrän vuoksi auttanut. Suihke häiritsi ja pökerrytti niitä, mutta vain hetkeksi. Hirvikärpäshuppuun törmäsi jatkuvasti hyökkääviä ampiaisia, mutta en saanut yhtään pistoa, vaan olin suojassa hupun takana. Toimin liian pitkän matkan päästä.

Hain maalarin tikkaat. Nousin puolen metrin päähän lautojen raosta häämöttävästä suurpesästä. Suihkutin ampiaismyrkkyä niin, että pesä kastui siitä. 

Aamulla paikalla ei näkynyt yhtään elävää ampiaista ja kulku ovesta oli täysin häiriötöntä.

Torjunta oli onnistunut.

 

Ei kommentteja: