Kysymys Israelista

 

Valtakuntia on syntynyt ja valtakuntia on tuhoutunut. Niin on käynyt historian aikana lukuisia kertoja. Loppujen lopuksi yksi pitkäikäisimmistä valtioista eli maista on Israel.

 Sen asukkaat olivat peräisin Mesopotamian eteläosista, Kaldean Urista. He olivat siis aitoja aramealaisia. Niin oli heidän kielensäkin. Sillä pärjäsi kaikkialla Persian seuduilta Välimerelle asti.

 Urista lähti ydinjoukko palvelijoineen seuraamaan Eufrat virtaa. Siitä saivat ihmiset ja karja vettä. Luonnon heinikkomaita oli tuon suuren virran seudulla joka paikassa.

Harraniin jäi osa sukua.

Sieltä muut alkoivat oikeastaan vaikeimman matkansa Syyrian läpi nykyisen Israelin pohjoisosiin. Maa ei ollut tyhjä, vaan siellä asui runsaasti pieniä paikallisia heimoja, joilla oli oma kulttuurinsa ja kielensä.

 Koska uudessa asuinmaassa oli tilaa, uudisasukkaat otettiin hyvin vastaan. Mitään maita rajoineen ei ollut olemassa, vaan silloinen maailma oli täysin vapaa.

 Seuduilla on kuivuus aina läsnä. Koska viljely ja karjanhoito vaativat vettä, kuivien kausien nälänhätä vaani muutamien vuosien välein. Silloin ei tiedetty, että herkkä ekosysteemi kestää kyllä lampaat, mutta se ei kestä vuohia. Ne syövät pensaat ja puutkin niin, että ne kuolevat. Tuhon täydentävät vaellussirkat, tunnettu vitsaus, joka on yhä toiminnassa.

 

Piti lähteä väliaikaisesti nälkää pakoon Egyptiin, jonka suiston ja Niili- virran laakson viljelmät saivat aina riittävästi vettä. Se tulee päiväntasaajalta asti suurista järvistä, joilla on paljon sadealueita.

 Aluksi meni hyvin, mutta hallituksen vaihduttua israelilaiset orjuutettiin. Orjuuden ies painoi kauan. Sen muistavat israelilaiset yhä ja se on heidän uskonnossaan tärkeä aihe juhlaan, kun pako onnistui.

 Kapinan jälkeen oli lähdettävä pakoon erämaahan. Se onnistui ihmeiden avulla. Siinai on karu paikka tänäkin päivänä. Lämpöä voi olla neljäkymmentä astetta päivän paahteessa ja vettä löytyy harvoista pakoista.

On mahdollista marssia vain aamunkajosta muutamia tunteja ennen kuin kuumuus käy sietämättömäksi. Pimeys tulee jo klo 18 ja silloin on yhä sietämätön, kuuma ilma. Toki muutaman tunnin päästä voidaan ilman käytyä viileäksi sytyttää ruokatulet. Jo sitä ennen on pitänyt päivälliselle ja seuraavalle aamiaiselle varata polttopuita ja vettä.

 

Vaellus kesti vuosikymmeniä. Telttaelämä yhdessä naisten kanssa – voi vain kuvitella – oli mieluista. Niinpä jokaisesta piskuisesta heimosta, joita oli 12, kasvoi reissun aikana 12000 asukkaan kokoinen, tiiviinä yhteisönä elellyt kansa. Sen yhteismäärä oli tuo mystinen ilmestyskirjankin luku 144000.

Maanviljelys oli pitänyt jättää. Vallitsi lammastalous. Muutakin karjaa oli niin, että maitoa riitti.

 

Kanaanilaisetkin olivat saaneet lisää lapsia ja lisää sotilaita. Maa vallattiin idästä käsin. Vettä oli sotajoukoilla, mutta vastustajilla jano.

Syntyi perus-Israel.

Usealla alueella sotaväki teki etnisen puhdistuksen uskonnon määräyksestä. Kaikki tapettiin, karjakin.

Siellä täällä jätettiin miehestä tietämättömät tytöt henkiin, muut joutuivat hyeenojen, shakaalien ja korppikotkien ruuaksi. Ei tämä kansa ollut sodassa sen helläluontoisempi kuin muutkaan. Malli oli peräisin Baabelista.

 

Tiedemiehet sanovat, että tällä keinolla Israelin kansaan saatiin uutta verta, jolloin edulliset geenit rikastuivat. Niinpä monet nobelistit ja monien alojen nerot ovat juutalaisperäisiä.

Israel omaksui yhden kanaanilaisen kansan kielen itselleen uskonnolliseksi kieleksi. Se on hebrea, mutta rinnalla, enemmistönä kulki edelleen taito osata arameaa. Tulkkeja ei tarvittu.

 

Meni vuosisatoja. Sotia tuli ja meni. Meni maan poveen kokonaisia kansoja, mutta Israel pysyi. Koko ajan kansa sai uusia geenejä naapuruston villikansoilta, jotka tuhoutuivat.

Babylon eli Baabeli piti vuosisatoja kauhun vallassa laajoja alueita. Monista vastustajista ei jäänyt jälkeäkään maan päälle, mutta maan alle kylläkin.

Koska kankaat olivat kalliita, valmistus työn ja tuskan takana, naapurikansojen puhdistuksissa surmansa saaneilta ryöstettiin vaatteet päältä ja kaikki mahdollinen omaisuus, korut ja arvometallit. Kyseessä oli valtakunta, jossa asui kansoista raaimpia ihmisiä. Sen sanoo Iso Kirjakin.

Niin kauan kuin saalista kertyi sotakassaan, armeija voitiin pitää vahvana ja motivoituneena. Parasta saalista olivat kulta, hopea, aseet ja karja sekä naiset. Vahvoista vangeista tehtiin orjia pakkotöihin. 

Pääkaupunki ympäröitiin kahdella sisäkkäisellä vallihaudalla, joihin virtasi vesi Tigrisjoesta, ja myös poistui sinne. Kaupungin muurit olivat 10 - 12 metriä korkeat ja niin paksut, että muurien päällä voitiin suojassa siirtää nopeasti joukko-osastoja.

Taisteluiden jälkeisissä vihollisen väen katselmuksissa sairaat ja vammaiset teurastettiin haaskaeläinten ruuaksi.

 Baabelin koura tarttui Israeliinkin. Paljon surmattiin väkeä ja kuningas sokaistiin. Yläluokka vietiin vangiksi Baabeliin, samaten temppelin aarteet. Jerusalemin kaupunki hävitettiin pahanpäiväisesti.

Persialaiset valtasivat Baabelin 70 vuoden päästä. Pahamaineisessa suurkaupungissa kaikki olivat viinin vaikutuksen alaisena.  Persian joukot tukkivat veden tulon valllihautoihin, jotka tyhjenivät alajuoksulle päin. Iskujoukot kaivautuivat muurien alitse, kun suuret viinijuhlat olivat kaupungissa menossa ja vallitsi pimeä yö.

Temppelin aarteisto palautettiin, ja Israelilaiset saivat luvan palata omaan maahansa sitä jälleenrakentamaan. Jalometallisia temppelin aarteita ei oltu sulatettu kulta- ja hopeakolikoiksi.

Kun Israelin alue oli jo ollut kauan Rooman valtakuntaan kuuluva seutu, syntyi kapina. Rooman sotapäälliköt vimmastuivat, kun pääkaupunki ei antautunut.

Piiritys kesti melkein puoli vuotta. Sitä johti sotapäällikkö Flavius Vespasianus. Hän tuli valituksi Rooman keisariksi sisällisen selkkauksen jälkeen. 

Vespasianus lähti Italiaan ja jätti piirityksen, Jerusalemin valtauksen ja ryöstön sekä kaupungin hävityksen poikansa Tituksen tehtäväksi. Se onnistui vuonna 70. Koko kaupunki pantiin maan tasalle ja väestö ajettiin hajalleen valtakunnan muihin osiin.

Jälleen tulee esiin mystinen luku 70. Sinä vuonna Jerusalem tuhottiin maan tasalle ja juutalaiset hajotettiin asumaan laajoille alueille rangaistuksena armeijan vastustamisesta.

 

Köyhät ja muut, jotka eivät voineet uhmata Rooman armeijan mahtia, saivat jäädä asuinsijoilleen.

Maa oli entistä karumpi ja eroosiolle alttiimpi, koska roomalaiset olivat piirityksen aikana tuhonneet parhaan puuston sotarakennelmiinsa.

Oli tarkoitus melkein autioittaa maa, jotta kaikki näkisivät, mihin niskuriksi ryhtyminen johtaa.

Sotaväki ryösti kaiken arvokkaan ja lahtasi karjan vähiin. Suuri armeija käytti totisesti paikallisia resursseja.

Titus sai osakseen triumfin eli voitonparaatin Roomassa. Siinä esiteltiin Jerusalemin ryöstösaalis, jolloin nähtiin viimeisen kerran temppelin hopea- ja kultaesineet sekä uskontoon liittyvät kalleudet. 

Arvellaan, että jalometallit sulatettiin ja niistä lyötiin palkkarahoja armeijalle. Muut taide- ja uskonnolliset esineet eivät merkinneet roomalaisille mitään, ja ne katosivat ikiajoiksi.

 

Kun katolinen liiga oli vaikeuksissa Ruotsin armeijan etenemisen takia Kolmekymmenvuotisessa sodassa, keisari otti yhteyttä Wallensteiniin, joka oli kuuluisa sotapäällikkö.

Keisari tarjosi 20 000 sotilasta käyttöön ja päällikkyyden.

Ylpeä Wallenstein vastasi kirjeellä; kahtakymmentä tuhatta miestä en pysty ylläpitämään, mutta 50 000 elättää itse itsensä.

 Hyvin vastattu. Armeijan ylläpito perustui tuohon aikaan voittoihin ja ryöstöön siviiliväestöltä. Palkka-armeija taisteli hyvin, kun se tiesi, että sotakassa on suuri ja arkut täynnä kalleuksia. Sotajoukkojen huolto ei siis ollut muuttunut lähes 1600 vuodessa juuri lainkaan!

 

Arabeja ja muita muutti Israelin alueelle sen jälkeen, kun Rooma oli hajottanut omaisuuskansan kaikkialle maailmaan.

Juutalaiset ja arabit tulivat hyvin toimeen vuosisatoja. Arabit jopa lainasivat omaan uskontoonsa paljon asioita Raamatusta, kun he saivat Muhammedin johdolla herätyksen ja kutsun pois raakalaiskansojen joukosta.

 

Länsimaissa juutalaiset toimivat usein pankkiireina ja rahanvaihtajina sekä timanttien hiojina, koska katoliset eivät halunneet toimia publikaaneina ja koskettaa rahoja käsillään ammatikseen. Pankkihomma liukui vuosisatojen aikana juutalaisten toimittamaksi.

 

Natsit tekivät mitä tekivät. Sen tiedämme kaikki. Tuli kaipuu kotimaahan, Israeliin, joka oli Britannian hallinnassa. Entinen ottomaanien valtakunta oli romahtanut ensimmäisessä maailmansodassa.

Siellä nousi Turkin nykyaikaistaja Kemal Atatyrk valtaan. Hän halusi maallisen valtion, vaikka oli muodollisesti muslimi. Hänen oikea nimensä lienee ollut Mustafa Kemal.

Mies otti viinaa hallitushuolien ja ainaisen salamurhan pelossa niin paljon, että loppu tuli maksakirroosiin. Islamin maailmassa on aina syytä pelätä tikaria tai myrkkyä.

 

Israelissa alkoi sissitoiminta englantilaisia vastaan. Britit luopuivat hallinnosta, ja Israel itsenäistyi. Samalla alkoi sota arabeja vastaan. Sen voittivat hyvin johdetut israelilaiset.

Arabit yrittivät 1956, 1967 ja 1973 uudelleen vallata Israelin ja tuhota sen. Valtaus ei onnistunut, koska Israelissa oli tajuttu armeijan huippuunsa viedyn koulutuksen merkitys. Parhaat tukijat ovat olleet Ranska ja USA.

 

Koska Ranska oli tehnyt yhteistyötä natsien kanssa maan puhdistamiseksi juutalaisista, Ranskan valtio katsoi olevansa velkaa Israelille.

 Vuonna 1960 laukesi ydinpommi Algerian Saharassa. Sitten Ranska siirsi kokeet Tyynen Valtameren saarille. Kokeita tehtiin ainakin 36 vuoden ajan. Koko maailma protestoi Ranskan kokeita vastaan, jotka katsottiin niin monilukuisina tarpeettomiksi. Vetypommi oli jo ajat sitten kehitetty Ranskalle. Syy kokeisiin lienee se, että Ranska koulutti Israelin ydinfyysikot ja teknikot ja järjesti kokeet kaukana merellä. Yhtään koetta Israel ei ole tehnyt oman maansa alueella.

 Näin Ranska maksoi velkansa Israelille. Saksa maksoi sen rahalla ja kaikella muulla, mikä aseistukseen kuuluu.

 

Nyt muutamat Arabian alueen maat ovat alkaneet harkita rauhansopimusta Israelin kanssa, koska ne ovat hoksanneet, että kauppa on se, joka kannattaa. Lähellä on Israel, jolla on taas tietämystä kaikilta elämän alueilta. On tarpeetonta pitää sotatilaa aina vaan voimassa. Sen aikanahan – ihan laillisesti – Israel voisi milloin vaan niin päättää, vallata alueet Eufratia myöten, kuten Vanhassa Testamentissa sanotaan. Sille ei kukaan mitään voisi.

 Ei voida sillekään, että Venäjä otti Krimin väkivalloin ja saattaa ottaa myös itäisen osan Ukrainaa.

Lännen poliitikot eivät ymmärrä, että Venäjä hyytyisi muutamassa vuodessa täysin, kun kaikki autojen, traktoreiden, junien, metallien ja kaikkien koneiden varaosien vienti Venäjälle kielletään.

 Siviileille voisi luvata autojen huollon Suomessa, Puolassa ja muissa rajanaapureissa, kun autot sinne tuotaisiin omistajan ajamana. Jopa sataisi rahaa meillekin euroina ja dollareina. Korjaamoala saisi täystyöllisyyden.

 Länsimaiden oma ahneus estää tämmöisen järkevän pakotesysteemin käytön.

 

Oulussa opiskellessa asuin Forstenin vanhan pariskunnan vinttihuoneessa. Kävin heidän luonaan joskus päivällisellä ja säännöllisesti iltapalalla. 

Forsten oli suurikokoinen mies ja hän puhui jonkunlaista Hämeen ja Helsingin murteen yhdistelmää. Rouva oli Oulun seudulta. Hän käytti paljon ilmaisua, voi raato. Voi raato tuota Kekkosta, hän sanoi. Rouva oli iloinen ja vilkas keskustelija. 

Mies oli ollut Helsingissä nuorena, kun kansalaissota riehui. Hän oli luultavasti kommunisti, mutta muuten hyvin mukava. Hän sanoi nähneensä juutalaisten ahneuden Helsingissä.

Hän väitti, että kaikissa liikkeissä, jossa omistus oli juutalaisilla, maksutiskillä oli neliömetrin kokoinen teräslevy, jonka pinta oli kuin sulkaviilassa. Jokaista kulta- tai hopeakolikkoa vastaan ottaessaan juutalainen pyyhkäisi sitä tämän levyn päällä, johon tietysti jäi jalometallista sirusia. Kulta ja hopea jäi liikkeen omistajan voitoksi.

Hän oli siis antisemitisti. En tiedä missä määrin se liittyy kommunismiin. 

Ainakin Neuvostoliiton hajottua Israel sai venäjänjuutalaisista runsaan väestölisän. Tuskin väki lähti Neuvostoparatiisista vastentahtoisesti. Sekaan varmasti venäläisen tavan mukaan ujutettiin vakoojia, jotka paljastavat – jos pystyvät – kaikki israelilaisten salaisuudet Venäjälle.

 

Etiopiassa on ollut ihmeellinen kansa falashat, joka on Mooseksen uskossa. Ovat mustia, ja he asuivat pohjoisosassa Etiopiaa. Operatio Moseksessa 1984- 85 muodostettiin ilmasilta Israeliin ja se toistettiin 1991. Israel halusi pelastaa uskovaiset verihuuruisen kommunismin sekasorrosta. Maata johti neljätoista vuotta Mengistu Haile Mariam. Hän oli upseeri, ja hänellä oli Columbian yliopistosta erinomainen koulutus, USA:ssa. 

Kotiin tultuaan hän unohti kokonaan länsimaisen sivistyksen ja otti johtotähdekseen marxilaisuuden. Hän aloitti villikansojen laajat puhdistukset ja valtavat kansanryhmien pakkosiirrot kauas kotoaan. 

Neuvostoliitto antoi aseisiin ja polttoaineisiin 18miljardia dollaria apua. Mengistu oli niitä harvoja presidenttejä, jotka tekivät henkilökohtaisesti köyhimmistä köyhimpien murhia puhdistuksissa. Kun maa ajautui kommunismin vuoksi konkurssikypsyystilaan, Mengistu pakeni Zimbabween toisen väkivaltaisen mustan, Robert Mugaben turviin. Kotimaassa häntä odottaa kuolemantuomio kansanmurhasta.

Israel lennätti 21 000 falashaa pois Etiopian kaaoksesta. Nyt heitä on jo 130 000, sillä erinomaisen terveydenhuollon ja ravitsemuksen vuoksi falashat ovat lisääntyneet vilkkaasti. He pitävät loukkauksena falasha- termiä ja haluavat kansaa kutsuttavan nimellä Beta Israel (Israelin huone).

Kaikki sotaan kykenevät Israel pani armeijaan. Se on 30- 40 asteen helteessä paras kielikoulu, jos virheestä joutuu ryömimään tai kiertämään juosten kasarmia. Tullessaan he puhuivat viittä erilaista kieltä, joista yksi oli- kas kummaa – heprea!

Israel sai runsaasti hyviä sotilaita armeijaansa, sillä ne, jotka selvisivät Etiopian kurjuudessa ja puutteessa ovat omiaan taistelussa savanni- ja aavikko-oloissa. YK:n vaikutus ei ulottunut Etiopian takamaille asti. Falashojen oli pidettävä puolensa, tai naapuriheimo pisti kaikki maan poveen, jotka se kiinni sai. 

Teurastus on siis tuttua puuhaa sekä eläinten että ihmisten osalta. Israelin armeijan tarvitsi vain luoda kurinalaisuutta joukkoihin ja opastaa falashoille outojen aseiden käyttöä. Falashat ovat niin kiitollisia pelastuksestaan Mooseksen maahan, että he kelpaavat parhaisiinkin erikoisjoukkoihin. Jälleen Israel sai runsaasti uutta geeniainesta kansaansa, ja menestys jatkuu.

Kansallisuuksia Etiopiassa on ainakin sata ja asukkaita arvellaan olevan 100 miljoonaa. Se on outojen tyyppien luvattu maa, jossa paraikaa on menossa yhden kansanryhmän puhdistus, vaikka maan johtaja on saanut Nobelin rauhanpalkinnon.