tiistai 17. marraskuuta 2020

 


Karhun kellistäminen

 

Suomi lienee melkein yksin maailmassa karhun metsästystä koskevan lainsäädäntönsä kanssa.

Turvallisuusseikat on laiminlyöty sekä toisaalta metsän kuninkaan kärsimysten vähentämiseksi ei ole tehty kaikkea sitä, mikä voitaisiin.

Monissa maissa karhua vaanitaan jahtilavalta sopivan matkan päässä ravintohoukuttimesta. Niin tehtiin ennen meilläkin, mutta vihreiden päästyä määräävään asemaan vanha hyvä tapa kiellettiin.

 Nyt ammutaan villisti korvessa pakenevaa otsoa juoksuun. Lehdissä on usein uutisia haavoitetuista karhuista, joiden vaarallisuudesta poliisi kansaa varoittaa.

Vanhalla tavalla toimien haaskalle tuli karhuemo pentuineen, jolloin nämä kaikki voitiin säästää, sillä pennut eivät pärjää seuraavaa talvea emotta.

Lavajahdissa ammuttava otus voidaan tarkkaan valikoida. Näin saadaan ihmisen hajua pelkäämättömät roskiskarhut pois ihmisiä pelottelemasta. 

 

Nykyisessä jahdissa emo voidaan ampua, koska pentuja ei näy. Emo jättää ne piiloon, ja tiedustelee turvallisen reitin pois.

Kun kaikki on selvää, sen kutsuu kultansa, ja niin päästään korvessa eteenpäin.

 

Ei lavalta metsästys helppoa ole. Karhulla on hyvät aistit. Erämaan varovaista karhua on vaikea saada tulemaan sellaiselle haaskalle, jota se itse ei ole valmistanut.

Ensimmäisenä haaskalle tulevat ihmiseen tottuneet roskiksia tonkivat cityelukat. Eikö juuri ne pidä metsästää pois?

Lavalta ammuttu kuula osuu ohilaukauksessakin aina maahan eikä ammunta aiheuta vaaraa sivullisille. Tämä on merkittävä etu. Uskaltaisitko sinä ampua asutuskeskuksen lähituntumassa vaakalaukauksen 338 win- kaliiberisella karhuaseella? Et varmaankaan, sillä kuula voi lentää viisi kilometriä. Luoti voi kellistää lenkkipolulle rasvaa polttelevan naisen. Siihen se jää, eikä enää nouse.

Metsän kuningas pitää kellistää niin, ettei aiheuteta vaaraa sivullisille eikä kärsimystä eläimelle.

Tämän syksyn aikana Urho Kekkosen kansallispuistossa luoti tappoi maastopyörällä ajaneen miehen. Ampujalla ei ollut näköyhteyttä siihen paikkaan, missä pyöräilijä ajoi. Niin hirvi- kuin karhuaseen patruunan teho on voimakas ja täysin verrattavissa sotilaskivääriin. Siksi ei ole sama mihin suuntaan ase laukaistaan.

Ratkaisun tähän ongelmaan antaa vanhan, hyvän ajan lavajahdin salliminen uudelleen.

Koska hämärä haittaa paljolti yöeläimenä elävän karhun jahtia, pitäisi sallia myös yötähtäimen käyttö karhun metsästyksessä.

Nämä molemmat uudistukset eivät ole keneltäkään mitään ottamassa pois, vaan järkevöittävät asioiden sujumista ja lisäävät turvallisuutta.


Karhu on tullut haaskalle, jossa on riistakamera.










Ei kommentteja: