Marraskuun yllätys

 

Kelit ovat olleet harvinaisen lauhoja lokakuussa ja vielä marraskuun alussakin. Reippaita kuura-aamuja ei ole ollut. Sitä enemmän on satanut ja tuullut. Lokakuu on ollut nimensä veroinen.

Pyhäinpäiväksi viileni. Länsituuli ei nyt ollut leppeä, koska lämmintä oli vain aste, pari.

Näin aamulla, että riistakamera lähetti kuvia entisen kotitaloni pihasta. Jäniskoira pyörähteli paikalla ja näytti olevan virkatyössään, etsimässä otusta. Tunnistin kuvista koiran Valtiksi.

Se on nyt kolmivuotias, suuri uros. Omistaja sanoi, että se jätti keväällä pois murrosiän temput: villiyden, kalusteiden uuteen järjestykseen asettamisen ja hammastelun. Pitkittynyt teini-ikä huolestutti jo.

 

Ajo alkoi pihasta, Valtin omistaja kertoi. Haukku kaikui riemullisena, mutta se etääntyi melkein suoraa reittiä pohjoiseen, vieraan kunnan alueelle.  Tutka viittasi siihen, että jänis meni korkeassa mäessä luolaan. Se on tavallista. Kun koira ajaa kiivasta vauhtia, jäniksen on pakko pelastautua, ja luolaan meno on varma ratkaisu.

Koira palasi vauhdilla takaisin lähtöpisteeseen. Näin uudet kuvat lähettävän riistakameran avulla.

Toinen jänis löytyi pian. Se turvautui kiertelyyn lähialueella. Ehkä se oli viime keväänä syntynyt, jolloin reviiri oli vielä rajoitettu. Ajo suuntautui lopulta läheiseen mäkeen.

Kun jänis nousee läheiseen mäkeen, se melkein aina tulee metsäautotielle tietystä kohti, jos mäen kiertäminen eri korkeuksilla ja paluuperien tekeminen ei ole johtanut koiran harhautumiseen. Valtin omistajan pääomaa on tieto näistä paikoista.

Passipaikalle mennessä aivan läheltä mökkiäni kuului suuren sorsaparven laskeutumisen aiheuttama kuohahdus, kaveri kertoi.

Olin suositellut, että kaiken kosteikon korjauksen ja muun sen hyväksi tehdyn työn vuoksi olisi ansaittua pamauttaa myöhäissyksyn aikana lahdella viipyilevästä parvesta lihava sorsa tai pari paistiksi.

Alkoi varovainen hiivintä. 

Onneksi navakka länsituuli puhalsi vastaan lahdelta päin. Alkuun viisimetriset kuuset antoivan hyvän suojan. Niityllä on tiheäoksaisia koivuja ennen rantaa. Lakastuneiden horsmien ja heinikon tiheä kasvusto sekä rantahietikolle - mikä on puron suuri hiekkainen delta - kasvanut männyn taimisto auttoivat lähestymistä.

Vasemmalta kuului parven sorsien ääntelyä, mutta sinne ei ollut menemistä, koska suoja siihen suuntaan loppui. Yksi talvipukuinen sorsa kellui männyn taimien kohdalla muista erillään. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. Se on hyvä ohje, pätevä ja ahneutta vastustava ilman, että sitä suoraan sanotaan.

 

Varovainen nosto, jyvälle otto. Kun sorsa näkyi oksien välistä selvästi, laukaus pamahti. Kuului melkoinen kohina, kun monikymmenpäinen sorsaparvi nousi pakolentoon. Ammuttu sorsa jäi kellumaan muutaman metrin päähän rannasta. Oli toivoa, että tuuli työntäisi sen rantaan.

 

Piti kiirehtiä jänispassiin, sillä koira teki mäessä hyvää työtä. Aina ei hyväkään työ riitä, sillä suurin osa jäniksistä menee luolaan. Niin nytkin kävi. Ajokokeita täällä ei voi järjestää, koska luoliin pelastautuminen on niin yleistä. Lieneekö alueen jäniksillä käytös perinnöllinen ominaisuus vaiko emon opettama?

 

Ajo loppui, jänis oli vetänyt pidemmän korren. Pian kuului uudelleen sorsaparven laskeutumiskuohahdus. Se oli yllätys. Jos muuttosorsaparvesta ammutaan yksikin, parvi ei palaa takaisin. Se on kokemukseen perustuva sääntö. Nyt siihen jostakin syystä tuli poikkeus.

Oliko ammuttu sorsa parven johtaja, jota paniikissa pakenemisen jälkeen lähdettiin etsimään? Hyvä johtaja on kultaa rasittavan muuttomatkan aikana. Sillä on tieto sopivista ruokapaikoista.

Kaveri katsoi parhaaksi hiipiä polkua pitkin kuusimetsän suojassa sorsien suuntaan.

Parvi oli keskittynyt odotukseen. Yksi sorsista lähestyi rannan lähellä kelluvaa kaveriaan. Juuri silloin kuoleman koura tarttui siihen. Linnun ei tarvinnut kärsiä lainkaan, sillä suuren saksalaisen, laatupatruunoita valmistavan tehtaan kuparihauleilla ladattu panos vei hengen välittömästi.

Oli mieluinen työ nostaa hyvä  ja harvinainen saalis rantavedestä. Riistaa kunnioittaen kauniit talvipukuiset sorsat pääsivät vielä sammalmättäälle hetkeksi, kun oli aika vähän puhaltaa. Sain itselleni kuvan asetelmasta.

Tulin hyvälle mielelle kaverin puolesta. Vaatii taitoa lähestyä isoa parvea, jossa kaikki ovat valppaita. Vaaraa aavistaessa kaikki lähtevät, kun yksi  pakenee. Teerillä on sama tehokas keino saalistajia vastaan. Se, joka ei noudata välittömästi samaa kaavaa, se jää kalman kouraan.

Ammuin kerran haulikolla sorsaa elokuussa veteen hyvältä hollilta. Kirkas auringon paiste vei kokonaan näkyvistä haulikkoni tähtäimen punaisen renkaan. Ammuin arvion mukaan, ja arvio oli väärä. Hauliparvi löi valkean vaahdon puolitoista metriä ennen sorsaa veteen. Jokunen hauli varmaan kimmahti vedestä ja vei pari höyhentä sorsan kaulasta.

Sorsa lensi sadan metrin päähän, ja se eleli kolmen lahdella syntyneen kaverinsa kanssa pitkän syksyn toivuttuaan haavoistaan.

Ammuin myöhemmin kaksi kertaa vesikivelle lahden ylitse kiväärillä sorsaa. Molempiin osui. 

Toisesta irtosi melkoinen lihapalakin.Kumpikin lintu katosi rannan viitaan sekä rämeikköön. Niitä ei etsinnässä löytynyt. Kumpikaan sorsa ei pystynyt lentämään osuman saatuaan. Apuna ei ollut koiraa. Silloin yleensä löytyminen on hyvin epävarmaa käsitykseni mukaan. Kun  minulla oli koulutettu noutava koira, yksikään otus ei kadonnut. Koira löysi ne kaikki ja toi ne käskystä.

Näiden tapausten jälkeen päätin sorsien antaa elellä vain silmän ilona lahdella muuttoon asti. 

Keskitin voimat kosteikon parantamiseen ja sen padon korjaamiseen. Näillä näkymin työ on onnistunut. Se lievittää haavoittamisten aiheuttamaa pettymystä edes vähäsen.

Kaksi kaunista syyssorsaa.