Vertailua

 

On kaksi suurta uskontoa, kristinusko ja islam.

Juutalaisuus näyttää syntyneen jo Mesopotamian eli Kaldean Urissa. Kaldea ja kaupunkiasutus lienee syntynyt jääkauden jälkeen, ainakin 10 – 14000 vuotta sitten. Yksijumalainen juutalaisten uskonto kirjattiin vasta Egyptistä paon jälkeen lain tauluina ja vähitellen Vanhana Testamenttina alkaen 1250 e.kr. Se oli vallankumous muuten monijumalaisen maailman keskellä.

Islaminoppi syntyi 600- luvun alkupuolella ennen sen perustajan Muhammedin kuolemaa (632 jKr.).

Kristinusko on syntynyt juutalaisuuden keskellä ajanlaskumme alussa, joten se on vanhempi näistä kahdesta.

 Juutalaisuus on lakiuskonto, kuten islamkin. Molemmissa on pakollisia hommia ja kieltoja. Kristinusko syntyi juutalaisuuden pohjalle, mutta silti se eroaa siitä ratkaisevasti.

Uskontunnustus on molemmissa uskonnoissa tärkeä. Meillä se on pitkähkö, mutta ulkoa jo nuorena opittavissa. Se kuuluu jokaiseen jumalanpalvelukseen.

Islamissa tunnustus on lyhyt, vain yksi lause.

Islamissa ja juutalaisuudessa omilla teoilla on suuri merkitys pelastumiseen. Islamissa on pakollista uskontunnustus, rukoilu, almujen antaminen eli almuvero, paasto Ramadanin aikana sekä pyhiinvaellus. Vain näitä noudattavaa saa kutsua muslimiksi eli oikeauskoiseksi. Muita luonnehditaan keveämmin, islamilaisiksi.

Islamissa on yksi kuolemansynti. Siitä ei saa armahdusta vaan joutuu helvettiin. Se on epäjumalien tai vieraiden jumalien palvonta.

Vastaava kristinuskossa, josta pelastusta ei tule on kastaminen toiseen kertaan. Se on Pyhän Hengen pilkkaa. Asia määriteltiin vuonna 325 Nikean kirkolliskokouksessa. On olemassa epävakaita ihmisiä, jotka ovat vuoroin uskossa, vuoroin siitä erossa. Muodostuisi kasteiden sarja ilman sääntöä, joka on uskontunnustuksessa.

Islamissa on ns. suuret synnit, joita on seitsemänkymmentäneljä. Ne voidaan sovittaa, ja säästyä helvetiltä.

Näitä suuria ovat mm. oikeauskoisen murha, sianlihan syönti, alkoholin käyttö, rukouksen pois jättäminen, jättäminen pois pyhiin vaellus, vaikka siihen pystyisi, kuvien tekeminen, viiksien huoltamatta jättäminen, varkaus ja riitely. Helvetin asukkaista on suurin osa naisia uskonoppineiden mukaan.

Islamissa pitää monia asioita kysyä uskonoppineilta, sillä ihminen ei voi juurikaan tehdä omia ratkaisuja. Jumalan tahdon osaa uskonoppinut kertoa.

Ainakin keskiajalla katolinen kirkko puhui kuolemansynneistä, kuten ylpeys, juopumus, kateus, viha, mässäily, himo ja valhe. Ne ovat ikään kuin vastakohtia hyveille.

Niistä saa armahduksen tekemällä parannuksen ja uskomalla Jeesukseen. 

Se riittää kaikkiin muihin synteihin, mutta ei kasteen toistamiseen. Siitä ei voi Jeesuskaan pelastaa. Hän sanoo itse tämän tosiasian. Siksi se on otettu Nikean tunnustukseen, että kaikki olisivat siitä tietoisia, vaikka asia löytyy Uudesta Testamentistakin.

Akseli Gallen- Kallela teki safarin itäiseen Afrikkaan 1909 – 1910. Hän ampui siellä runsaasti riistaa ja antoi paikallisten osaajien käsitellä taljat. Ne ovat nykyään Helsingin yliopiston kokoelmissa.

Ainakin yksi safarin palvelijoista oli muslimi. Hän sanoi, että jos uskovaisen kuolema on vaihtoehto, saa muslimikin pelastaa henkensä syömällä sianlihaa ja ottamalla viinaa. Silloin oli vain harvoja parantavia lääkkeitä olemassa, joten viinakin hyväksyttiin, jos se esti kuoleman.

Islamissa pelastuu siis viiden ehdon täyttämisellä ja hyväksyttävillä teoilla. Aina parempi, jos välttää suuret synnit. Pienet synnit puhdistuvat päivittäisillä rukouksilla.

Kristinuskossa pelastuu vain yksin uskosta ja armosta. Usko tarkoittaa järkähtämätöntä uskoa Jeesukseen.

Hyvät teot eivät pelasta. Ne ovat vain merkki siitä. että ihminen on sisäistänyt sen, miten kristityn tulee elää.

Islamissa ei ole kastetta, mutta nimi annetaan. Suosittuja ovat nimet, jotka viittaavat profeettaan tai hänen sukulaisiinsa.

Kristinuskossa on kaste jo lapsena ollut käytäntö ensimmäisestä helluntaista alkaen. Se perustuu Jeesuksen kastekäskyyn. Kastettiin kokonaisia perhekuntia, sanoo Raamattu. Lapset ovat tärkeä osa perhettä.

Sitä ennen oli Johannes Kastajan kaste Jordanissa. Se oli vain kaste parannukseen. Lupaus parantaa katsomuksiaan uskonnossa.

Paavali katsoi, että tämä ei riitä, vaan on kastettava Jeesuksen nimeen ja omaksi.

Jeesuksen puheessa on ensin kaste ja vasta sitten opetus.

Mistä tämä johtuu?

No siitä, että siihen aikaan sairaudet niittivät lapsia kuin heinää. Suurin osa olisi mennyt pakanana helvettiin ilman lapsikastetta. Kymmenestä lapsesta jäi yhdestä kolmeen vain henkiin ja eli aikuiseksi asti.

Nykyään voidaan antaa hätäkaste, jos on vaara vastasyntyneen menehtymisestä. Riittää, kun uskovainen antaa sen. Pappi vahvistaa asian myöhemmin.

Opetusta annetaan sen jälkeen, kun nuori on tullut ikään, jossa asioita on mahdollista ymmärtää. Se tarkoittaa rippikoulua. Sen tarkoitus on kasteen liiton vahvistaminen. Uutta kastetta ei anneta, vaan pappi vahvistaa nuoren Jeesuksen omaksi hänen ymmärtäessään asian opetuksen perusteella.

Koska uskonto ei ole pakollinen osa elämää, siitä voi täysi-ikäisenä luopua ja erota seurakunnastakin. Jos silti elämän kriisit ja menetykset tuovat ihmisen takaisin uskon alaiseksi, uutta kastetta ei anneta, vaan otetaan melko arkiseen tyyliin uudelleen uskon kilvoitukseen yhdessä toisten kanssa seurakunnan jäsenyydessä. 

Islamissa Muhammed määriteli näkyjensä perusteella, että miehellä saa olla neljä vaimoa. Lapsikuolleisuuden vuoksi oli jotenkin turvattava vanhuus, ja se tapahtui lasten avulla. Jotta olisi varmaa, että ei kuole vanhana nälkään, se piti varmistaa neljällä vaimolla.

Ensimmäinen vaimo voi olla lapseton, jolloin pariskunnalle käy iäkkäänä huonosti.

Nykyään tulkitaan, että vaimoja saa olla neljä yhtaikaa, mutta toinen toistaan seuraavia vaimoja saa olla hyvin paljon, jos aikaisemmat kuolevat.

Luin uutisen arabiprinssistä, jolla on satakunta lasta! Tekstissä ei kerrottu sitä, olivatko aikaisemmat vaimot kuolleet luonnollisen kuoleman vai oliko loppua jotenkin autettu.

Sukulainenhan voi vihjeestä murhata taakaksi käyneen, riitaisan vaimon. Tämmöisen murhan voi islamissa sovittaa rahalla, jota ei puutu varakkailta suvuilta. Köyhä sen sijaan hirtetään naisenkin murhasta.

Tasa-arvo on vasta kaukainen ihanne, kuin aamurusko lupaus uudesta huomenesta, monissa maissa.

On jännää, kun kuuntelee jyrkän linjan islamisteja dokumenttiohjelmissa. He eivät vaadi naisia uskomaan jumalaan – Allahiin – vaan islamiin. Se on minun silmääni pistänyt vuosikymmeniä. Islamiin uskominen saattaa sisältää myös sen perinteeseen ja koko kulttuuriin uskomisen. Se tarkoittaa selvästi miehen tahtoon alistumista, mistä ei ole pääsyä. Mies taas alistuu Allahin tahtoon.

Miehellä on islamissa kuritusoikeus. Eron vaimosta saa toistamalla kolme kertaa todistajan läsnäollessa, että haluaa erota. Siihen on oma ilmauksensa arabian kielessä (Talaq). Nainen voi erota, jos saa siihen luvan mieheltään. Sehän tosi hupsu määräys on. 

Vaimo saa hallita omaa omaisuuttaan. Erossa hän saa pitää sen, mutta joutuu poistumaan kotoa suurin piirtein ne vaatteet päällään, jolla on morsiamena miehensä luo tullutkin. Hammurabin lain ikuisen määräyksen mukaan hänen pitää palata isänsä kotiin, koska isä tai veli joutuu eron jälkeen hänen holhoojakseen. Yksin asuva nainen vailla miesholhoojaa ja asioiden hoitajaa on kauhistus islamissa.

Näin ranskalaisen dokumenttielokuvan Pakistanista. Naisvankilan isokokoinen naisvartija osoitti kädellään vankilan muurin varjossa istuvia tuomittuja. Hän sanoi, että nämä naiset ovat nousseet miestään vastaan, ja kaikki he ovat kuolemaan menossa. Vartijalla oli kyynel silmässä, kun hän sanoi, että 90 % Pakistanin naisista hakataan kotona avioliitossa. Jos epätoivoissaan nousee miestä vastaan, tulos on kuolemantuomio hirsipuussa.

Vartijan puheesta saattoi päätellä, että juuri tässä on syy, miksi yhä eletään muuttumattomuuden kulttuurissa. Systeemiä vastaan nousevat ottavat tavattoman riskin. Koko arkielämä kietoutuu uskontoon ja sharia- perinnelakiin. Niistä löytyy vastaus kaikkiin kysymyksiin.

Paavalin aikana oli vielä monivaimoisuutta. Siitä syystä hän määritteli, että seurakunnan esimiehen piti olla yhden naisen mies. Kristinusko ei muutoin hyväksy kuin yhden vaimon kerrallaan.

Kristinuskoon kääntyminen on islamissa kuolemansynti, ja kuolemantuomio voi uhata monissa maissa tästä raskaasta synnistä.

Kristityn uskosta luopuminen ei ole rangaistuksen alainen toimi, kuten ei kirkosta eroaminenkaan.

Usko on paljolti yksityisasia. Vallitsee uskonnonvapaus, joka on täydellinen.

Islamissa uskonnonvapaus on rajallinen. Kristitty vähemmistökin pukeutuu kuumaverisissä muslimimaissa samoin kuin muutkin eli naisilla on kaapu päällänsä. Asia liittyy kulttuuriin.