Luontopolitiikka

Monien lintulajien yksilömäärät ovat vähentyneet suuresti. Näitä ovat kanalinnut, kahlaajat, kottaraiset, haarapääskyt ja hömötiaiset. Yhteinen syy tähän tuhoon on valtaan päässyt luontopolitiikka.

Se alkoi massiivisella soiden ojituksella. Miljoonia hehtaareita kuivatettiin, mutta vain kolmasosalla on näkyvää tulosta eli metsä on niin kasvanut, että panostukselle on katetta. Toisella kolmasosalla tulos on nolla, eli ei tappiota eikä voittoa.

Viimeinen kolmannes on viranomaisille kaikkein kiusallisin, ja josta puhuminenkin on melkein rikos: suoluonto on tuhottu. Sen kasvit ovat kärsineet tai kadonneet, linnut ja eläimet poistuneet, on vain hiljaisuus. Järvet ovat humuksen pilaamia.

Toinen asia, joka on köyhdyttänyt luontoamme, on tehometsätalous. Se on myös tietoinen poliittinen valinta. Hakattavissa oleva puumäärä on kasvanut selvästi, mutta sen hinta on kova. Jo ennestään rikkaat ovat rikastuneet, mutta pääosin tavallinen kansa ei ole päässyt mukaan virtaukseen. On ennen kokemattomat leipäjonot ja velkaantuminen. Emme tiedä mihin tämä johtaa.

Mielestäni on pian muodostettava erikoisalueita petojen metsästykseen. Poronhoitoalueelle suurpedot eivät kuulu. On luovuttava petokorvauksista ja annettava lappilaisten vapaasti hoitaa asiat niin, ettei poroja enää mene ahmojen ja susien suuhun.

Seuraava vyöhyke voisi olla poronhoitoalueen etelärajalta linjalle Porin pohjoispuoli – Tampere – Kouvola – Imatra – ja siitä rajalle. Tällä kakkosalueella peto, joka aiheuttaa vahinkoa voitaisiin ampua paikallisen riistanhoitoyhdistyksen luvalla.

Loppu maatamme olisi kolmosalue, jonne kuljetettaisiin nelisenkymmentä sutta pois metsäpeurojen elinalueelta. Kolmosalueella susi ja muut suurpedot olisivat tiukasti suojeltu. Valkohäntäpeurat ja hirvet elättäisivät merkittävän susikannan, joka onkin monen vihreän toive, joka pitäisi toteuttaa. Eihän se maksa mitään!

Kehä kolmosen sisäpuolella ei saisi lainkaan korvauksia hirvieläinkolarista. Se opettaisi ajamaan rauhallisesti. Tällä erikoisalueella saisi metsästää vain pienriistaa. Näin menetellen jäisi turha rahaliikenne pois ja ne, jotka tykkäävät katsella petoja pääsisivät haavemaahansa.

Nuuksion alue voisi saada yhden Kuhmon aggressiivisimmista susilaumoista. Pääkaupunkiseudun puudelit ja kulkukissaongelma tulisi hoidettua. Citykanien leviäminen stoppaisi tehokkaasti. Etelä-Suomen supikoirakanta, joka on ylitiheä, saataisiin kuriin ja maassa pesivät linnut runsastuisivat.

Joutsenien määrä on jo yletön.

Pesimättömät alle nelivuotiaat kansallislinnut ovat rappeutuneet kurjiksi peltolinnuiksi.

Joutsenet ajavat keväisissä reviiritaisteluissa arat metsähanhet tiehensä parhailta pesimäsoilta. Tästä varoittivat Lapin ihmiset jo 1990-luvulla, mutta heitä ei uskottu. Nyt tämä asia on vihdoin myönnetty.

Kun muinaisessa Persiassa vallitsi sivistys ja loisto, joutsen kuului herrojen pöytiin. Kokonaisena paistettu joutsen tarjottiin arvovieraille Englannissa keskiajalla, miksei nyt Suomessa?

Uskoisin, että esitettyyn uuteen luontopolitiikkaan metsästäjät ovat heti valmiit. Seitsemän suden nahasta saa jo hyvän turkin, joka on ajaton vaatekappale!