Laumasuoja

Tämän virusepidemian aikana on puhuttu paljon laumasuojasta. Termi näyttää tulleen meille Ruotsista, ja lienee huono suomennos sanasta hjordskydd. Ihmisistä ei kuitenkaan puhuta hyvässä kielenkäytössä laumana vaan joukkona.

Emme ole elukoita, kuten sudet, joiden elämäntapana on hyvinkin tiivis lauma. Susilauma antaa erinomaisen suojan jäsenilleen, joita se puolustaa rohkeasti. Yksin ollessaan susi ei ole rohkea, vaan varovainen, jopa pelokas. Laumassa ollessaan se muuttuu nälän alettua vaivata raatelevaiseksi pedoksi, jolta ei isotkaan eläimet ole turvassa.

Kun opiskelin, puhuttiin rokotussuojasta ja sen kattavuudesta. Laajoin tutkimuksin oli saatu selville monista tarttuvista taudeista alin rokotuskattavuus kansan keskuudessa, joka antoi rokotussuojan kaikille. Se on samaa kuin tuo Ruotsin pääepidemiologin laumasuoja.

Kattavuuden pitää olla 92 – 95 prosenttia väestöstä. Silloin epidemioita ei synny.

Tarttuvimpia ovat tuhkarokko, vihurirokko ja vesirokko. Näihinkin kuolee ihmisiä jatkuvasti maailmalla ja myös Suomessa, sillä aina löytyy joku, jolla on alentunut kyky vastustaa tulehduksia. Näitä ovat niin lapset kuin aikuisetkin, joiden raskas syövän hoito on menossa, samoin synnynnäistä vastustuskyvyn heikkoutta potevat.

Jäykkäkouristusrokotus ei anna joukkosuojaa, mutta antaa lähes 100 % suojan taudilta, jota on vaikea hoitaa. Yleensä se johtaa kuolemaan. Tarvitaan vain maan mullan kanssa tekemisessä ollut ruusun piikin pisto, ja vahva mies menee hautaan.

Bakteerin erittämä myrkky saattaa hengityslihakset ja sydämen ja muut lihakset pysyvään supistustilaan, jolloin uhri kuolee sydänpysähdyksen ja hengityshalvauksen yhdistelmään.

Polio tappaa hengityshalvaukseen tai jättää uhrin pyörätuoliin. Kurkkumätä tukehduttaa ja basillin myrkky pysäyttää sydämen.

On siis syytä antaa lapsille täydellinen rokotussuoja. Kun he tulevat aikuisiksi, he saavat itse päättää kohtalostaan, mutta siihen asti isien ja äitien vastuu on suuri.

Jos se niin sanottu laumasuoja saavutetaan, kun 92 % ruotsalaisista on taudin sairastanut, se merkitsee, että on odotettava, kunnes yhdeksän miljoonaa kaksisataatuhatta on taudin sairastanut. Silloin väitetään laumasuojan alkavan vaikuttaa.

Mikä on tämän hinta, kun taudin tappavuus on vain yksi prosentti sairastuneista?

Elon laskuopin mukaan yksi prosentti luvusta 9200000 on 92000!

Pitääkö siis melkein satatuhatta ruotsalaista kuolla laumasuojan saamiseksi?

Se on kallis lasku.

Halvempaa on eristää, tsekata ja hoitaa, kuten meillä on tehty.

Tuhkarokkorokotus näyttää antavan elinikäisen suojan tautia vastaan. Jäykkäkouristusrokote suojaa 100 %:sti kymmenen vuotta. Sen jälkeen yksi pistos riittää siirtämään aina suojaa 10 vuotta eteen päin. 
Tämä asia pitää jokaisen itse huolehtia neuvolan kautta aikuisiässä.

Influenssarokotuksen antama suoja kestää vain muutaman kuukauden. Silti se kerkiää pysäyttää epidemian, mutta virus on ovela. Sen dna muuttuu jatkuvasti, ja uuteen variattiin vanha rokote ei enää juurikaan tehoa.

Vaikka rokotettu saisi influenssan, sen taudinkuva on rokotuksen ansiosta lievä eikä se johda keuhkokuumeeseen, kuten sillä, joka on jättänyt rokotuksen ottamatta. 

Sairastamalla tauti tai rokotuksen avulla siis kansalaiset saavat suojan tautia vastaan. 
Valitettavasti emme tiedä vielä, kuinka kauan koronataudin sairastaneella on sitä vastaan vasta-aineita ja samalla suoja uudelta tartunnalta. 

Jos vasta-aineet säilyvät vain puoli vuotta, epidemia pysähtyy, kun suurin osa kansasta on taudin saanut tai valmisteilla oleva rokotus ehtii hätiin. 
Myös rokotteen herättämän immuunivasteen kesto on tuntematon tässä vaiheessa. 

Virukset ovat ovelia: ne tappavat osan uhreistaan, koska vain elävissä ihmisissä virus voi lisääntyä, ja tietysti luonnon varastossa eli lepakoissa. 
Jos sairaus tappaisi kaikki, jotka tartunnan saavat, viruskin kokisi lopun.

Luulen, että Ruotsin epidemiologin pitäisi tulla tänne Suomeen oppimaan realismia ja matematiikkaa. Minäkin osaan neuvoa, kuten lukija huomaa.

Jokainen elämä on kallis, ja sitä on suojattava, vaikka se maksaa. Rahaa voidaan aina painaa lisää, ja pellot tuottavat ruokaa jatkuvasti, kun vain tehdään otsa hiessä töitä.

Kaikki suurvallat tuntuvat olevan toisilleen velkaa noin 700 miljardia dollaria ja pienemmät maat myös paljon.

Eikö voida ottaa käyttöön Ison Kirjan kertoma riemuvuosi viidenkymmenen vuoden välein, jolloin kaikki velat annetaan anteeksi, ja maaomaisuus palaa aina alkuperäiselle omistajalleen?

Minä kannatan riemuvuotta. Parempi se on kuin ikuinen velan maksu, joka ahdistaa kaikkia kansoja ja varsinkin kehitysmaita, joiden öljy- ja metallirikkaudet menevät koko ajan velan maksuun ja nälkä tappaa lapsia yhä.

Kokonaan eri asia on elää kevytmielisesti ja tuhlaavasti, jolloin hyvilläkin tuloilla seuraa jatkuva velan kierre. 

Hyvä lääke siihen oli vanhan ajan pakkotyö, kunnes tahallaan tehdyt velat kuitattiin kunnon unen antavalla uuvuttavalla työllä. Tämä systeemi myös samalla parantaa kevytmielisyyden.