Grillausta

Aloitettiin grillaamaan tänä kesänä toista kertaa. Laitteet ovat entiset, Tundra Grill ja pienempi Muurikan pannu.

Hyttysiä oli katoksessa aluksi paljon, mutta ne kaikkosivat, kun pantiin Therma Cell- karkotin toimimaan.

Aurinko paahtoi kuumasti, ja päivän puolen seinustalla oli tukalaa. Lämpötilakin lähenteli hellelukemaa. Jonkunlainen auringolta suojaava verhontapainen pitää saada läntiselle puolelle ikkunoiden eteen. Rautakaupasta varmasti löytyy peräti rullakaihdin suojaamaan liialliselta auringolta.

Katos oli aluksi avoin, ja sen suuret aukot sallivat vesisateen tulon sisälle tuulella. Syksyllä tuntui, ettei enää tarkene puuhata grillillä. Niinpä valmistin kuuden ikkunan pokat, joihin naapurikunnassa laitettiin lasit. Muihin aukkoihin asetin pleksit.

Alhaalla oleviin seinähirsien korkuisiin, pitkänomaisiin aukkoihin asensin kahden sentin paksuisesta vesivanerista avattavat luukut auttamaan ilman virtausta seisovalla ilmalla. Ylös, katon rajaan kiinnitin siellä olevien aukkojen kohdalle minkkiverkosta estimet, ettei oravat tai linnut pääse sisään.

Talveksi grillin tilaan tuodaan puutarhakalusteita ja ruokailu- kahvittelukatoksen pöytä ja tuolit.

Grilli on keskellä aumakattoista rakennusta ja sen kohdalla on huuva, jonka suppilon ala-aukeama on 80 sentin suuruinen. Huuvan jatkeena on peltisepän valmistama, savun ulos johtava piippu. Sen pituus yhdessä huuvan kanssa on 170 senttiä. Katolla on aukon kohdalla piipun suun suojus, jonka länsi- ja itäsivuille osoittavat aukot johtavat savun pois.

Systeemin veto on erinomainen, sillä grillikatoksen alimpien hirsien ja betonilaatan väliin jäävät 5 senttiä korkeat ja lähes seinien mittaiset korvausilmaa sisälle tuovat aukot.

Olen vähitellen siirtynyt ritilätyyppisestä parilasta melkein tyystin pienempikokoisen Muurikan käyttöön. Siinä eivät pihvit pala eikä hiillokseen tipu rasvaa, mikä helposti leimahtelee liekkeihin.

Pannussa voi kuumentaa ja kypsyttää juureksia, vartaita ja suuria herkkusieniä, joiden ympärille on kierretty amerikansilavaa. Nämä nyytit sopivat sekä liha- että kalaruokien oheen ja ne tuovat aromia ja kosteutta ruokiin. Syksyllä aion kokeilla kantarellien tai suppilovahveroiden käyttöä silavakääreiden sisältönä.

Teetin yhdellä naapurilla Tundra-grillin hiilitason reunasta nousevan teräksisen putken tilalle pidemmän. Siinä on pari lisäreikää ja ylimpänä vielä ruuan lämpöisenä pitämiseen tarkoitettu taso.

Paistotasoa voidaan siis säätää ylös tai alas vaihtamalla sokan paikkaa yllä mainituissa pystyputken läpäisevissä reijissä.

Hiillostason keskellä on grillissä loivan pyramidin tapainen irto-osa, josta hiillokseen tulee alhaalta korvausilma ja poro tippuu säiliöön.

Huomasin, että hiilien palaessa aina jostain kohti vierähti hehkuva hiili sivulle ja siihen vähitellen sammui.

Kehitin ovaalin muotoisen hiilille tarkoitetun tilan minkkiverkosta.

Sen korkeus eli reuna on 15 senttiä korkea ja pidempi soikion akseli on kolmekymmentä senttiä pitkä. Tähän kaadetaan hiilet ennen grillin sytyttämistä. Sytytysnestettä laitetaan jonkun verran hiilien päälle ja sen annetaan imeytyä.

Hiilet syttyvät helposti sytytyspalalla tai tulitikulla.

Paksu, hehkuva hiilikerros antaa voimakkaan lämmön. Savu nousee huuvan ja piipun kautta tehokkaasti ulkoilmaan, ja grillin sisällä on hyvä ilma.

Olen havainnut, että tässä grillissä voi istuskella vielä lokakuussakin, koska hiillos on kuuma, vaikka ympärillä riehuisi syysmyrsky tai räntäsade ja paksu pilviverho tekisivät ulkona oleskelun hankalaksi.

Suosittelen tämmöistä kohtuuhintaista systeemiä kaikille grillauksen ystäville.

Tundra-Grill tuunattuna

Paistotaso yläasennossaan

Huuva eli savun kerääjä ja jatkeena peltinen piippu