Orientoituminen tilassa

 

Yllä oleva otsikko on kömpelö käännös englanninkielisestä termistä, jolla tarkoitetaan asentoaistia. Ihminen on tavallisissa oloissa joka hetki tietoinen asennostaan, jos hän on terve.

Useat tekijät vaikuttavat asennon tunnistamiseen. Tärkein on tasapainoelin, joka liittyy läheisesti kuuloaistiin. Sen viestit kulkevat samaa kuulo- ja tasapainohermoa pitkin alkuun kohti aivokudoksia.

Kun suljemme silmämme tai on pilkkopimeää, oman asennon tajuaminen häiriintyy vähän. Varmuus katoaa.

Jalkapohjissa ja nivelissä on aistinelimiä, joiden viesti menee myös aivojen prosessoitavaksi. Muodostuu kuva omasta asennosta. Näköaistia lukuun ottamatta kaikkeen asennon aistimiseen myötävaikuttaa maan vetovoima.

 

Jos istumme karusellissa tai kaartavassa lentokoneessa, keskipakoisvoima sekoittaa asioita. Uskomme, että maan pinta on siellä, mihin päin tuo voima vetää. Kun poistumme karusellista, hetken kävely on epävarmaa, koska tasapainoelimiä on harhautettu. Näkö- ja tasapainoaistin välillä on vähän aikaa ristiriita.

Kun menet kuilun reunalle – kuten jossakin Lapin kurulla tai Karhunkierroksen Ristikalliolla – näköaisti ei tunnistakaan pystysuoria puita tai muita asennon tunnistamista helpottavia seikkoja. Silloin on hetken aikaa epävarma olo. Ikään kuin kuru vetäisi puoleensa.

On astuttava taakse päin tai otettava tukea puusta. Tuntemus ei ole miellyttävä.

Kun odottelee hetken ja näkee kauempana puiden pystysuorat hahmot, helpottaa.

 

Ennen toista maailmansotaa havaittiin, että lentokoneen kapteeni saattoi menettää pilvien sisällä tai sumussa käsityksen omasta asennostaan. Vähältä piti tilanteet – joissa siis oli selvitty ilman maahansyöksyä – ohjasivat keksimään koneisiin keinohorisontin. Se toimii vatupassiperiaatteella, ja se on hyvin varma sekä yhä käytössä.

Mittari näyttää horisonttiviivan.  Lentokoneen siipien suunta näkyy mittarissa suhteessa horisonttiin. Korjaavat liikkeet näkyvät selvästi siipien liikkeinä.

Tämä laite on välttämätön pimeällä lentäessä, sumussa ja paksun pilven sisällä.

 

Koneen kaartaminen vääristää käsitystä omasta asennosta. Maa tuntuu olevan keskipakovoiman suunnalla. Ellei lentäjä usko keinohorisontin näyttöä, asiat alkavat mennä vinoon. Kone syöksyy alas kierteellä ohjaajan tehdessä liikkeitä väärän tuntemuksen perusteella.

Näin kävi Kennedy Juniorille, kun hän lähti New Yorkista pienkoneella kohti Bahamasaaria. Sää huononi, pilvistyi ja pimeni.

Tutkimusten mukaan kone syöksyi mereen kierteellä, koska keskipakovoima harhautti lentäjän kokonaan. Kaikki koneessa olleet kuolivat.

Tutkimuksessa ilmeni, että Kennedy ei ollut käynyt lävitse mittareiden varassa lentämistä eli yölentotutkintoa. Muuten hän oli kokenut lentäjä ja reitti oli tuttuakin tutumpi.

 

Jos tasapainoon vaikuttaviin elimiin tulee vikaa, siitä seuraa huimausta. Jos pikkuaivoihin verta vievä valtimo – yksi neljästä – tukkeutuu veritulpan takia, huimaa ja oksettaa kovasti. Potilas ei pysy pystyssä lainkaan.

Pikkuaivoinfarkti ei ole kovin yleinen. Potilailla on yleensä ikää yli viisi vuosikymmentä.

Käsin ja kyselemällä tehdyn tutkimuksen on johdettava heti diagnoosiin, sillä aivokuvaukseen tulee päästä 6 tunnin sisällä. Silloin tulppa voidaan liuottaa pois. Jälkioireita ei jää, jos toimitaan ajoissa.

 

Yleisin huimauksen syy – sairaustapaus - on hyvänlaatuinen asentohuimaus. Asentoa muuttaessa huimaa hetken tosi epämiellyttävästi. Samalla voi tuntua yököttävä olo.

Jos hermosto on joustava ja luonto peloton, uudelleen ja uudelleen asentoa muuttaessa huimaus kerta kerralta heikkenee ja lyhenee.

 

Petiin mennessä se useimmiten yllättää. Kun siinä kääntyy kyljelle, alkaa tapahtua. On tarrattava sängyn laidoista kiinni.

Useimmat kertoivat minulle, että ensimmäisenä tuli mieleen aivoveritulppa tai aivoverenvuoto.

Monet tulivat omaisen tai ystävän tuomana päivystykseen tai muutoin vastaanotolle.

Vaiva voi kiusata viikkoja, jopa kauemmin, jos mitään ei tehdä. Lääkitys ei auta.

Vastaanotolla lääkäri tekee Dix- Hallpiken kokeen. Sillä tavalla - esitiedot huomioon ottamalla - diagnoosi selviää.

Kun on päästy näin pitkälle, lääkäri tekee potilaalle Epleyn manööverin, jossa vartalo suorana maataan tutkimuspöydällä. Pää käännetään vasempaan olkaan kiinni. Pää tutkimustason ulkopuolella käännytään kylkiasentoon, sitten hiljaa mahalleen, pää koko ajan entisessä asemassaan. Sitten kierrytään vastakkaiselle kyljelle ja istumaan. Jokainen vaihe tehdään hitaasti ja pään annetaan tasaantua hetken kääntymisten välillä. Huimausta pitää tuntua kääntymisten aikana, muuten asentohoito ei tehoa!

Manööveristä on variantti, jossa alkuasennossa käännetään ensin pää oikealle, sitten vasempaan olkaan kiinni. Sen jälkeen jatketaan edellä kuvatuilla vartalo suorana kääntymisillä.

Esitiedot ja alussa tehty testi osoittavat sen, kumman korvan kaarikäytävissä liikkuu harsomainen sakka. Juuri sen korvan puolelle käännytään hoitomenetelmässä ensiksi. Puhutaan jopa minimaalisista kivimuodostumista sakassa, otolithiasiksesta. Asentohoito ohjaa sakat sinne, missä ne eivät häiritse tasapainoaistia.

Linnuilla tuossa alueessa on magneettisia muodostumia, hyvin pieniä. Niiden arvellaan olevan linnuille kuin kompassi päässä. Ne auttavat muuttomatkalla suunnistuksessa yöllä. Linnuthan usein muuttavat yöaikaan turvallisuussyistä.

Joskus yksi ainoa Epleyn operaatio vie huimauksen pois. Se on kuin taikatemppu.

Ennen vastaanotolta poistumista, potilaalle annetaan ohjausta saman liikesarjan tekemiseen kotona. Tämä siksi, että joskus vaaditaan useita toistoja ennen kuin huimaus loppuu.

On myös niin, että sairauskohtaus voi uusiutua vuosien päästä. Silloin potilas voi parantaa itse itsensä kotona. Kunnon lääkäri tekee itsensä Hippokrateen periaatteiden mukaan tarpeettomaksi kouluttamalla ihmisiä heidän ongelmissaan.

 

Tuntemattomasta syystä alkaa joskus vakava huimaus, jolloin korva tai korvat soivat. On tavattoman huono olo ja oksennus pyrkii kurkkuun. Näiden kohtausten jälkeen kuulo ei palaudu ennalleen, vaan heikkenee porras portaalta. Se voidaan mitata.

Kun aikaa kuluu, kuulo on menetetty suurimmaksi osaksi. Huimauskohtauksia tulee harvakseltaan.

Kyseessä on Menieren tauti. Sen varma syy on tuntematon. Yhteen aikaan arveltiin, että tasapainoelimen nesteen paineen nousu olisi taudin syy. Tämä oletus on kumottu. Potilas kuuluu erikoislääkärin hoitoon ja seurantaan. Tutkimuksiin kuuluu mm. sisäkorvien magneettikuvaus kuulo-tasapainohermon kasvaimen pois sulkemiseksi.

 

On siis niin, että viina ei ole se, joka huimaa useimmiten. Monet muistavat Nummisuutarit- teoksessa (Bröllopsdansen på ljungheden) erinomaisesti kuvatun Eskon taivasta tavoittelevan humalan. Hän tuntee – kuten Aleksis sanoo – huimausta aivossaan.

Tämä näytelmä on riemukas ja tilannekomiikan käyttö tekstissä on kirjailijalta mestarillista. Mikko Vilkastus pelaa näytelmässä käsitykseni mukaan kaksilla korteilla.

Esko kirjoittaa väkisin puumerkkinsä avioliittosopimukseen, vaikka se ei siihen lainkaan kuulu.

Aiottu morsian ei ole kuullut mitään sopimuksesta, on viaton, mikä on tärkeä osa näytelmätekstin herkullisuutta. Petetyn Eskon viha on hirvittävä! Syntyy tappelu oikean sulhasen kanssa, jossa humalainen Esko revitään pahanpäiväisesti. Tapaus on klassikko, joka nostaa hymyn huuleen pilvisenäkin päivänä.