Asioilla

Vastikään korjattu Webasto hörähtää nöyrästi käyntiin. Nyt pitää elää kuukausi suu säkkiä myöten, sillä auton huolto lohkaisi ennestäänkin niukkaan tiliin ammottavan aukon. Vanhemmiten sitä näkyy käyvän kylmäiseksi, ja haluaa vähän mukavuutta itselleen, ja juuri sitä auton lisälämmitin tuo.

Olen lukenut aina ahkerasti hyvää kirjallisuutta. Minua kiinnostaa sanan asettaminen, mikä on kirjailijan työtä. En ähmälläkään erehdy lainaamaan J.R.R. Tolkienin kirjoja, jotka ovat puhdasta mielikuvitusta. Pitäähän ihmisen pysyä maan kamaralla  ja tukeutua realismiin.

Tänään palautan kolme teosta. Halusin vielä kerrata sen, mitä kerran tapahtui Suomussalmen lumisissa metsissä sekä tarkentaa muistia siitä, miten Hemingway eli.  Minua miellyttää kuitenkin eniten Erno Paasilinnan teos ”Yksinäisyys ja uhma”. Paasilinna kirjoittaa terävästi ja selkeästi. Hän pohtii kirjailijan ja taiteilijan osaa asiantuntemuksella. Paasilinnan ilmaisu on niukkaa, mutta asiapitoista ja ytimiä löytävää, mikä on riemastuttavaa.

Kirjaston naiset ovat olleet aina minulle ystävällisiä. He auttavat sokeaa etsijää mielellään. Arvostan heidän tietämystään, sillä kirjat ovat minulle tärkeitä.

Muutamia lukiolaisia näkyy olevan tänään kirjastossa etsimässä tiedon jyväsiä. Miten he voivat olla keskellä päivää täällä? Eikö pidä olla naama peruslukemilla kuivalla oppitunnilla?

No, taitaa olla ruokatunti menossa! Reiden paksuus on suorassa suhteessa nautittuun energiamäärään, ja nämä kaunokaiset ovat tajunneet sen.  Kun ei syö liikaa, rasvan polttaminen on tarpeetonta.

Pyydän kotiin Haanpäätä, Huovista ja Saraspäätä. Taatut kotimaiset mestarit ovat monin verroin parempia kuin ulkomaalaiset hopottajat. Puhuvat naisistakin, kuin luulisivat tietävänsä, vaikka eivät tiedä yhtään mitään!

Ajan hiljakseen kylän läpi. Ihmiset antavat ystävällisesti tietä minulle, kuten aina. Mistä se johtuu?

 Pysäytän Alkon eteen. Nämä reissut eivät ole minulle mieluisia, mutta niin vain pitää uhrautua. Asiana on hankkia viiniä vierasvaroiksi. Varsinaista viinaa olen ostanut vain kerran.

Sain tietää tutulta kirjailijalta, että on ilmaantunut myyntiin marsalkka Mannerheimin mausteviina, jota sopii maistaa itsenäisyyspäivänä sekä kesäkuun neljäntenä.

Rituaali, jossa kumotaan pieni pikarillinen jaloa juomaa kiitollisena maan pelastamisesta, on minulle isänmaan ystävänä tärkeä. Joskus tempaus on unohtunut, koska minulla on samana päivänä synttärit, ja rouvan sydämellinen käytös on vienyt huomion tärkeimmältä. No, näin kaunis pullo on säilynyt kauemmin.

Kysyn myyjältä Hirvi- ja Metso- nimisiä punaviinejä. Ne on myyty loppuun heti metsästyskauden alussa.

Pitää etsiä tilalle muuta. Päädyn kalifornialaiseen merkkiin. Ystävällinen myyjä lupaa tilata minulle riistaviinejä, ja ottaa ylös puhelinnumeron. Tekstiviestillä saan tiedon, milloin lasti on liikkeessä minulle varattuna.

Pullot kilahtelevat epämiellyttävästi, kun astelen autolle. Onneksi kukaan ei ole kuulemassa tätä kiusallista seikkaa. Sen sijaan synnin taakka meinaa painaa maahan saakka, vaikka siihen ei ole mitään realistista syytä.

Huomaan, että lapsena kotona saatu väkijuomien vastainen kasvatus on kantanut vanhuuden kynnykselle asti.

Tyytyväisenä starttaan auton ja kaartelen kotiin päin.

Ja auton takaistuimella viinipullot vain kilahtelevat!