Pääsiäisen seuraukset

 

Uskon ja kilvoituksen aloittaja – Jeesus – surmattiin pääsiäistä ennen. Se oli ehkä 7.4.30. Myös vuosi 33 mainitaan monissa lähteissä.

Ylösnousemus räjäytti pankin, kuten sanotaan. Syntyivät uskontomme juuret, jotka eroavat jyrkästi juutalaisuudesta. Perusta on kyllä sama eli Vanha Testamentti.

Vuonna 31/34 Saulus kääntyi ja otti Paavalin nimen. Alkoi hiljainen kristinuskon leviäminen ja samalla koettelemusten tie.

Vuonna 44 Herodes I Agrippa antoi teloittaa apostoli Jaakobin. Sen seurauksena madot iskivät kuninkaaseen ja ne söivät hänet. Ehkä sokeritautia sairastaneen märkivään jalkahaavaan kuumassa ilmastossa tuli matoja, mutta Herodes varmaan kuoli diabeteksen seurauksena.

Alkuseurakuntaa alkoi johtaa Jeesuksen veli, hänkin Jaakob. Hänet vangittiin vuonna 62, kuulusteltiin ja syöstiin alas temppelin harjalta tai 30 metriä korkealta muurilta.

Tilalle seurakunnan johtoon valittiin Simon bar Kleopas. Hänet vangittiin ja naulittiin ristiin vuonna 99 keisari Trajanuksen aikana. Hänet kavallettiin roomalaisille. Hän oli viimeinen Jeesuksen tuntenut seurakunnan esimies, Jeesuksen serkku, lähes sata vuotta vanha. Vihan on täytynyt olla hirvittävä, kun harmaapäinen vanhus pitää kiduttaa ja surmata ristillä.

Vuonna 47 Pietari kävi Antiokiassa, joka oli kristittyjen uusi keskus, missä vaino oli kevyempää.

Vuonna 49 neitsyt Maria kuoli ehkä 67- vuotiaana Sebeteusten talossa Jerusalemissa 15. elokuuta. Arvellaan, että samana päivänä hänet otettiin taivaaseen.

Vieressä oli talo, jossa oli kuuluisa Yläsali, ensimmäisen ehtoollisen paikka. Sen omisti Johannes Markuksen äiti. Tämä Markus oli Pietarin tulkki ja Evankeliumin kirjoittaja. Hän hallitsi heprean, aramean ja kreikan.

Jerusalemissa oli samana vuonna 49 suuri apostolien kokous, jossa päätettiin, että pelastus kuuluu vieraillekin kansoille, joilta ei tule vaatia ympärileikkausta. Riittää, kun eivät syö epäjumalille uhrattua lihaa ja verta. Paavali pantiin asialle pysyväisesti lähetystyössä ei juutalaisten keskuuteen, pääasiassa, koska hän hallitsi täydellisesti Kreikan kielen.

Paavali ja Pietari vangittiin vuonna 64.

Apostoli Mattias mestattiin Galileassa vuonna 67. Silloin oli menossa sota Roomaa vastaan. Mattias valittiin Juudas Iskariotin tilalle.

 

Paavali surmattiin miekalla (koska hänellä oli Rooman kansalaisuus), mutta Pietari ristiinnaulittiin, kuten Jeesuskin.

Apostoli Tuomas keihästettiin Intiassa perimätiedon mukaan vuonna 68, ja apostoli Juudas ristiinnaulittiin Persiassa. Siellä keksittiin aikoinaan tuo julma rangaistus.

 

Thaddeus surmattiin Edessassa, nykyisen Turkin alueella. 

Apostoli Andreas naulittiin ristiin vuonna 60 Kreikassa. Hänen ristinsä oli X- kirjaimen muotoinen.

Bartolomeus perimätiedon mukaan nyljettiin elävältä ja surmattiin. Hän perusti Armenian apostolisen kirkon, joka on vanha kirkko. Bartolomeusta pidetään samana miehenä kuin oli Natanael.

Apostoli Filippus surmattiin Hierapoliksessa, nykyisen Turkin alueella vuonna 80. Koska hän ei ollut Rooman kansalainen, hänet surmattiin ristiin naulitsemalla. Dakoni Filippos on eri henkilö. Hän kastoi etiopialaisen hoviherran.

Apostoli Johanneksen keisari Domitianus karkotti Patmos- saarelle. Johanneksen väkivaltaisesta kuolemasta ei ole näyttöä. Ehkä hänen sallittiin elää vanhaksi ja nukkua kuolon uneen autuaana kuten Marian, josta Johannes lupasi pitää huolta. Hänen muistopäivänsä on 11.4. Kuolema saapui vuonna 99 tai vuonna sata. Perimätieto väittää hänen päässeen karkotuksesta pois, kun keisari Domitianus  oli murhattu ja lempeä, mutta sairaalloinen Nerva tuli hänen tilalleen. Johannes asui ja kirjoitti Efesoksessa. Taivaan Isä katsoi oikeaksi säästää tämän apostolin ristiltä.

 Jaakob Alfeuksen poika ja Simon Kiivailija sekä Matteus. Heidän kohtalonsa on avoin. Koska he olivat Aasian alueen asukkaita, on syytä uskoa, että heidätkin kavallettiin roomalaisille, jolloin erityisesti Domitianus- keisarin aikana seurauksena oli aina kuolemantuomio. 

Perinnetiedot sanovat, että Simon Kiivailija joko ristiinnaulittiin Samariassa tai hänet sahattiin kahtia Persiassa. Voi kauhistus!

Vasta keisari Trajanus (99 – 117) kielsi etsiskelemästä kristittyjä, jolloin jatkuvat ristiinnaulitsemiset vähenivät selkeästi. Mutta, jos joku ei kunnioittanut keisaria ylitse kaiken ja ei luopunut uskostaan Jeesukseen, Rooman laki määräsi kuolemantuomion ilman armahdusta.

Muistamme Pääsiäisenä Kristuksen kärsimystä, ylösnousemusta. Muistamme marttyyreja ja uskonsa vuoksi vainottuja. On syytä muistaa myös diktatuurin aikana vaikeuksiin joutuneita, kidutettuja ja iäksi kadonneita.

Ei maailma juurikaan ole kaikkialla turvallisemmaksi muuttunut, ei.