Kestävä laatuauto
Serkku,
joka jäi kapteenina ilmavoimista eläkkeelle Tikkakoskelta, kirjoittaa: ”Oli
vuosi 1967 ja elokuun neljästoista päivä. Vajaa vuosi sitten olin avioitunut.
Aamulla klo 5.35 ensimmäinen lapsemme oli syntynyt Rauman aluesairaalassa.
Tuolloin ei isiä päästetty lähellekään synnytyssalia ja niinpä lähdin päivällä
vierastunnille katsomaan vastasyntynyttä ja hänen äitiään.”
Muistan
itse vielä luennon vuonna 1974 lääkärikoulussa. Luennoitsija sanoi, että nuoria
aviomiehiä ei saa päästää synnytyssaliin, koska he eivät arvaa, miten verinen
tapahtuma on. Äiti on usein kivuliaskin. Silloin on vaara, että mies pyörtyy ja
lyö kaatuessaan päänsä. Siihen voi kuolla. Mitä sitten tehdään?
Serkku
jatkaa: ”Mennessä poikkesin paikalliseen autokauppaan. Ajatuksena oli katsella
kasvaneelle perheelleni jonkin näköistä kulkupeliä, koska asuimme reilun kahdenkymmenen
kilometrin päässä Raumalta. Lapsen kanssa tulisimme varmaankin tarvitsemaan
linja-autoa kätevämpää menopeliä.
Kerroin
autojen myyjälle hankkivani ensimmäistä autoa, jonka pitäisi olla luotettava
esikoisemme noutoon laitokselta. Myyjä sanoi heti, ettei hänellä ole kuin yksi
edullinen kunnon auto. Sen hän halusi myydä minulle, vaikka liikkeessä oli
kymmeniä autoja.
Hän
vei minut vuoden 1951 kiiltävän Mercedes Benzin luo. Musta auto näytti hienolta
punaisine vanteineen. Vararengaskotelo oli takalasin alapuolella. Lähempi
tarkastelu osoitti, että auton lattia oli puuta. Suuntavilkut nousivat sivuista
viittomaan kääntymisen suuntaan! Sain tingittyä hinnan kolmeen sataan ja
viiteenkymmeneen markkaan. Se oli miehen kuukausipalkka silloin. Vuonna 2021 se
oli 607 euroa.
Kyösti- serkku hienon Mercedes Benzin vierellä
Niin minullakin oli pientä viemistä, kun menin katsomaan vauvaamme. Köröttelin sairaalan pihaan nostalgisella Mersulla. Lapsen sänky mahtui takapenkin eteen lattialle.
Muutamat
vanhemmat miehet sanoivat haaveilleensa nuorempana Mersusta ja he halusivat
kokeilla sitä.
Poikaamme
katsellessa minulla oli uskomaton tunne. Vuoden sisällä olin saanut vaimon,
pojan ja Mersun! Kun työpaikkakin oli tiedossa, olisinko voinut olla
onnekkaampi?
Pieni perhe poseeraa laatuauton vieressä onnellisena 1967
Parin vuoden kuluttua myin auton. Sain siitä viisisataa markkaa. Uusi omistaja sanoi tehneensä elämänsä parhaan autokaupan. Hän entisöi auton juhlakuljetuksia varten, ja se toimii edelleen siinä puuhassa. ” (vuonna 2008)
Uuden omistajan juhlakuljetukset jatkuvat vieläkin. Tarkistin asian serkulta.
Hääparit, kihlautuneet, ripiltä päässeet ja erilaisiin juhliin menevät sekä tohtorinväitöksessä silinterihatun ja miekan saaneet saattavat haluta vähän briljeerata varaamalla kyydin nostalgisella automallilla.
Minäkin voisin tilata tämmöisen kyydin, jos täyttäisin merkittävän määrän vuosia.

2 kommenttia:
Tarina on tosi. Vieläkin tulee herkkä olo, kun muista nuo tapahtumat
Uskon sen, sillä sinä, Kyösti- serkku, olet rehellinen isänmaan uskollinen poika.
Lähetä kommentti