lauantai 17. syyskuuta 2022




 Kestävä laatuauto

 

Serkku, joka jäi kapteenina ilmavoimista eläkkeelle Tikkakoskelta, kirjoittaa: ”Oli vuosi 1967 ja elokuun neljästoista päivä. Vajaa vuosi sitten olin avioitunut. Aamulla klo 5.35 ensimmäinen lapsemme oli syntynyt Rauman aluesairaalassa. Tuolloin ei isiä päästetty lähellekään synnytyssalia ja niinpä lähdin päivällä vierastunnille katsomaan vastasyntynyttä ja hänen äitiään.”

 

Muistan itse vielä luennon vuonna 1974 lääkärikoulussa. Luennoitsija sanoi, että nuoria aviomiehiä ei saa päästää synnytyssaliin, koska he eivät arvaa, miten verinen tapahtuma on. Äiti on usein kivuliaskin. Silloin on vaara, että mies pyörtyy ja lyö kaatuessaan päänsä. Siihen voi kuolla. Mitä sitten tehdään?

 

Serkku jatkaa: ”Mennessä poikkesin paikalliseen autokauppaan. Ajatuksena oli katsella kasvaneelle perheelleni jonkin näköistä kulkupeliä, koska asuimme reilun kahdenkymmenen kilometrin päässä Raumalta. Lapsen kanssa tulisimme varmaankin tarvitsemaan linja-autoa kätevämpää menopeliä.

Kerroin autojen myyjälle hankkivani ensimmäistä autoa, jonka pitäisi olla luotettava esikoisemme noutoon laitokselta. Myyjä sanoi heti, ettei hänellä ole kuin yksi edullinen kunnon auto. Sen hän halusi myydä minulle, vaikka liikkeessä oli kymmeniä autoja.

Hän vei minut vuoden 1951 kiiltävän Mercedes Benzin luo. Musta auto näytti hienolta punaisine vanteineen. Vararengaskotelo oli takalasin alapuolella. Lähempi tarkastelu osoitti, että auton lattia oli puuta. Suuntavilkut nousivat sivuista viittomaan kääntymisen suuntaan! Sain tingittyä hinnan kolmeen sataan ja viiteenkymmeneen markkaan. Se oli miehen kuukausipalkka silloin. Vuonna 2021 se oli 607 euroa.


Kyösti- serkku hienon Mercedes Benzin vierellä




Niin minullakin oli pientä viemistä, kun menin katsomaan vauvaamme. Köröttelin sairaalan pihaan nostalgisella Mersulla. Lapsen sänky mahtui takapenkin eteen lattialle.

Muutamat vanhemmat miehet sanoivat haaveilleensa nuorempana Mersusta ja he halusivat kokeilla sitä.

 

Poikaamme katsellessa minulla oli uskomaton tunne. Vuoden sisällä olin saanut vaimon, pojan ja Mersun! Kun työpaikkakin oli tiedossa, olisinko voinut olla onnekkaampi?


Pieni perhe poseeraa laatuauton vieressä onnellisena 1967




Parin vuoden kuluttua myin auton. Sain siitä viisisataa markkaa. Uusi omistaja sanoi tehneensä elämänsä parhaan autokaupan. Hän entisöi auton juhlakuljetuksia varten, ja se toimii edelleen siinä puuhassa. ” (vuonna 2008)


Uuden omistajan juhlakuljetukset jatkuvat vieläkin. Tarkistin asian serkulta.

Hääparit, kihlautuneet, ripiltä päässeet ja erilaisiin juhliin menevät sekä tohtorinväitöksessä silinterihatun ja miekan saaneet saattavat haluta vähän briljeerata  varaamalla kyydin nostalgisella automallilla. 

Minäkin voisin tilata tämmöisen kyydin, jos täyttäisin merkittävän määrän vuosia.





2 kommenttia:

Kyösti Kukkonen kirjoitti...

Tarina on tosi. Vieläkin tulee herkkä olo, kun muista nuo tapahtumat

Anonyymi kirjoitti...

Uskon sen, sillä sinä, Kyösti- serkku, olet rehellinen isänmaan uskollinen poika.